Pyöveli Heikki Luohuanmäki kohotti kirveensä ja iski. Törkeän henkirikoksen tehneeltä katkesi ensin käsi, sitten kaula. Ruumiin pyöveli nosti teilipuille, jotka olivat Siikajoen rantamaantien varrella vielä 1700-luvun lopulla. Yhteen puuhun pää, toiseen käsi ja kolmanteen ruumis. Peloitukseksi ja varoitukseksi kaikille pahantapaisille, kuten tuohon aikaan oli tapana.
Paavolan Luohuan kylällä syntynyt Luohuanmäki toimi Oulun läänin pyövelinä 1794-1805. Myös kaksi hänen seuraajaansa olivat Luohualta lähtöisin: Samuli Ukonaho toimitti virkaansa 1806-1808 ja Juho Viitala 1809-1820.
Pyöveleiden mestattavaksi tuomittiin Siikajoen ja Saloiten käräjillä 1698-1798 Mikko Moilasen tutkimusten mukaan 11 ihmistä, joista seitsemän nykyisen Siikajoen kunnan alueelta. Lapsenmurhasta eri vuosina tuomion saivat luohualaiset piiat Valpuri Taskinen ja Anna Laurintytär, Pehkolassa asuneet piika Maria Koivumaa ja sotilaan vaimo Liisa Huumonen. Sotilas Niilo Anttila tuomittiin huoruudesta ja lapsenmurhasta, sotilaan vaimo Kirsti Pietarila murhasta ja Lapinkylällä asunut talokkaan tytär Kaisa Kokko suisidaalimurhasta.
Mestaus oli julkinen tapahtuma, jota saapui katsomaan runsaasti yleisöä. Ennen teloitusta tuomitulla oli mahdollisuus katua tekojaan ja saada papilta synninpäästö.
Suomen pyöveleitä ja kuolemanrangaistuksia tutkinut muhoslainen Mikko Moilanen pitää aiheesta esitelmän ensi maanantaina 11. päivä Siikajoenkylän pappilassa kello 18-20.
Aiheeseen Moilanen on perehtynyt perin pohjin, sillä keväällä ilmestyneessä kirjassaan Suomen pyövelit hän on koonnut synkän ammattikunnan historiaa, paikallistanut noin 300 mestauspaikkaa ja selvittänyt yli 1 500 kuolemanrangaistukseen johtanutta rikosta.
Pyöveli oli lääninhallinnon alin virkamies ja synkän viran haltijoita on Suomessa toiminut vajaat sata. Jokaisessa läänissä oli yksi pyöveli, jonka tehtäviin kuului teloitukset, raippa- ja vitsarangaistukset sekä itsemurhan tehneiden kuoppaaminen metsään tai ruumiin polttaminen.
Pyövelit saivat mestauksista palkkion ja elivät muutoin maaseudulla kuten torpparit. Monet olivat perheellisiä, ja työ saattoi periytyä isältä pojalle. Viimeinen rauhanajan mestaus Suomessa tapahtui vuonna 1825.
