Ensikodissa tuetaan lastensuojelun tarpeessa olevia perheitä vaikuttavasti ja tehokkaasti. Ensikodin kuntoutus auttaa perheitä löytämään hyvät eväät vanhemmuuteen ja vauvat saavat turvallisen ja hyvän huolenpidon. Ensikodista saatu apu myös kantaa pitkälle. Raahen yksipaikkaisessa ensikodissa autetaan vuosittain kuudesta kahdeksaa perhettä.
Ensi- ja turvakotien liiton tutkimuksessa kartoitettiin vanhempien kokemuksia ensikodista saadusta tuesta ja muutoksen pysyvyyttä.
– Ensikodin tiiviin, ympärivuorokautisen tuen avulla kaikkien tutkimukseen osallistuneiden äitien kunto koheni merkittävästi. Usein perheiden ja äitien tilanteet ensikotiin tullessa olivat hyvin vaikeita ja äidin voimavarat huolehtia vauvasta oli vakavasti vaarantunut. Joka toinen äiti oli masentunut ja jokainen oli merkittävästi uupunut, sanoo tutkija Sinikka Kuosmanen Ensi- ja turvakotien liitosta.
Ensikodin apua tarvitaan silloin, kun perheessä on mielenterveys- tai päihdeongelmia, erilaisia psykososiaalisia ongelmia, arjen kaoottisuutta tai omat voimat eivät riitä vauvasta huolehtimiseen. Ensikoti on kodinomainen paikka, jossa tuetaan perheitä ympärivuorokautisesti.
Ensikotityötä selvittäneen tutkimuksen tulokset olivat erittäin rohkaisevia. Ensikodissa olon jälkeen äitien vointi oli merkittävästi parantunut. Ensikotiin tullessa äidit kertoivat kuntonsa olleen erittäin huono, kun se haastatteluhetkellä kuvattiin hyväksi tai erittäin hyväksi.
Ensikodissa saadulla alulla oli pitkäkestoisia vaikutuksia. Haastatelluilla perheillä ensikotijaksosta oli kulunut vuodesta viiteen vuotta. Äitien terveydentila oli kohentunut ja arki sujui normaalin lapsiperheen tapaan omassa kodissa. Kaikilla äideillä oli tulevaisuuden suunnitelmia työelämän ja opiskelujen suhteen, osa jo toteutti niitä.
– Tarve ensikodin avulle tuntuu lisääntyneen, sillä perheitä olisi välillä tulossa enemmän kuin voimme ottaa, toteaa ensikodin vastaava Sirpa Porkka, Raahen ensi- ja turvakoti ry:stä.
– Yksipaikkainen ensikotimme on ollut hyvin tiiviissä käytössä. Perheiden tarpeet eivät kuitenkaan ole muuttuneet, mutta viime vuosina uutena ilmiönä on mukaan tullut maahanmuuttajien kanssa työskentely, Porkka toteaa.
Valitettavan usein ensikodin hoitojakson pituuden määrittelee kunnan kukkaro, ei niinkään vauvan tai äidin tarpeet. Tutkimuksen mukaan liian lyhyet hoitojaksot merkitsevät sitä, että pysyviä kuntoutumistuloksia ei voida saavuttaa.
Tutkimukseen, eri puolilla Suomea osallistuneista äideistä joka viides palasi liian lyhyen ensikotijakson jälkeen sinne uudelleen voinnin ja toimintakyvyn romahdettua. He kokivat, että kuntoutuminen jouduttiin aloittamaan alusta. Vanhemmille se oli turha epäonnistumisen kokemus.
Tutkimukseen osallistuneet perheet tulivat ensikotiin lastensuojelun lähetteellä ja maksusitoumuksella. Usein ensimmäinen ensikotia ehdottanut taho oli synnytyssairaala, neuvola tai neuvolan perhetyö.
Vauvaperheiden pärjäämiseen kannattaa panostaa. Ympärivuorokautinen ensikotihoito on vauvan kehityksen kannalta varhaista tukea ja ehkäisevää toimintaa. Sillä voidaan parhaimmillaan katkaista sukupolvien ylittävää vaikeuksien ketjua.
– Äidin ja vauvan kuntoutus ensikodissa maksaa noin 9 700 euroa kuukaudessa, kertoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.
Sijoitus esimerkiksi perhekotiin tai laitoshoitoon maksaa 60 000–90 000 vuodessa, täysi-ikäisyyteen mennessä kustannukset nousevat jo yli miljoonaan euroon yhdestä lapsesta.
– Parhaimmillaan ensikodin tuella vältetään vauvan sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Samalla ehkäistään vanhempien syrjäytymistä, tuetaan koko perheen hyvinvointia ja annetaan usein jo muutenkin kovia kokeneelle perheelle vankka alku, Särkelä muistuttaa.
Ensi- ja turvakotien liiton kahdeksassa ympäri Suomea sijoittuvassa ensikodissa autettiin vuonna 2016 yhteensä 270 äitiä, 291 lasta ja 84 isää. Ensikodeissa autetaan vakavissa vaikeuksissa olevia vauvaperhettä. Tällöin vauvan kehitys ja hyvinvointi ovat vaarassa. Äiti saattaa olla liian uupunut tai masentunut pystyäkseen huolehtimaan vauvan tarpeista, vanhemmuuteen tarvitaan tukea tai äiti saattaa olla hyvin nuori.
Ensikodeissa isien määrä on lähes kolminkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Vaikka palveluja on kehitetty paremmin koko perhettä ajatellen, niin suurin muutos on tapahtunut isissä itsessään. He kokevat perheen kriisin tai muun avuntarpeen koskettavan koko perhettä ja haluavat olla aktiivisesti mukana.
Tutkimukseen osallistuneet perheet tulivat ensikotiin lastensuojelun lähetteellä ja maksusitoumuksella. Usein ensimmäinen ensikotia ehdottanut taho oli synnytyssairaala, neuvola tai neuvolan perhetyö.
– Ensikodissa näemme upeita onnistumisia vuosittain, kun vauvat kasvavat ja kehittyvät ja äidit ja isät löytävät ilon vanhemmuudesta, kertoo toiminnanjohtaja Päivi Sippala, Raahen ensi- ja turvakoti ry:stä.