1800-luvun loppupuolella Raahessa sairaanhoito oli hyvin alkeellista. Lääkäreihin voivat turvautua vain varakkaat. Sairaalaa ei täällä ollut.
Näistä tunnelmista alkaa Raahen alueen terveydenhoidon alkuhämärien kuvailu Raahen sairaalan juhlakirjan ensimmäisillä sivuilla. Revonlahdelta kotoisin oleva mutta nykyisin Pattijoella asuva Irmeli Marttila pyörittelee käsissään yli 400-sivuista kirjanjärkälettä, jonka kannessa komeilee punaisin kirjaimin: Gellmanin testamentti ja muita tositarinoita. Näiden kansien väliin on tallennettu monipuolinen katsaus Raahen sairaalan historiaan, nykypäivään sekä tulevaisuuteen.
– Olen todella tyytyväinen, kun tämä niinkin lyhyessä ajassa kuin vuodessa saatiin valmiiksi. Lopputulos on hyvin kattava, Marttila miettii sivuja selaillessaan.
Ajatus paikallisen terveydenhoidon ja sairaalan vaiheiden kokoamisesta juhlakirjaksi heräsi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän hallinnossa reilu vuosi sitten. Kokoelmateokseen olikin aihetta, sillä Raahen aluesairaalan toiminnan alkamisesta tuli tämän vuoden helmikuussa kuluneeksi 50 vuotta. Ensimmäinen sairaala kaupunkiin saatiin kapteenina ja raatimiehenä toimineen Isak Gellmanin testamenttivarojen turvin vuonna 1873, joten sairaalatasoista terveydenhoitoa alueella on järjestetty jo lähes 150 vuotta.
Kirjaprojektiin pyydettiin Raahen kaupungilla tiedottajana toiminutta Marttilaa sekä Raahen sairaalassa lääkärinä työskennellyttä Pirkko Ahokas-Tuohintoa. Naiset olivat jo aiemmin koonneet teoksia yhdessä, joten työnjako oli selvä: Marttilan päävastuuna oli toimittaminen sekä taittaminen ja Ahokas-Tuohinnon kontolla oli puolestaan kerätä lehtileikkeitä ja valokuvia sekä haastatella entisiä työtovereita.
Vaikka tekijäkaksikolle annettiin toteuttamisen suhteen vapaat kädet, asetti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän terveyden ja sairaanhoidon palvelujen tulosalueen johtaja Matti Mäntymaa muutamia askelmerkkejä urakan alkajaisiksi. Aluksi puhe oli 100-sivuisesta kirjasta, jossa sairaalan kaikkien sektoreiden edustajat pääsisivät ääneen.
– Alun perin hallinnon listalla oli 26 potentiaalista kirjoittajaa, mutta lopulta heitä löytyi yli 70. Aloin saada ensin kirjoituksia harvakseltaan, mutta sitten meinasin jo ”hukkua” niihin. Sivumäärä vain paisui ja paistui matkan varrella, Marttila naurahtaa.
Tekstejä stilisoidessaan Marttila piti tärkeimpänä ohjenuoranaan sitä, ettei alkuperäinen kirjoittaja saanut kadota näkymättömiin. Eri kirjoittajien tuotoksista nivoutuikin monitasoinen teos, josta löytyy sekä väitöskirjatasoista tekstiä että kevyempiä mietelmiä ja muistelmia. Naisen mieleen on jäänyt erityisesti sairaalan rakennustyömaan edistymistä valvoneen Jalmari Jaakolan yksityiskohtaiset työmaapäiväkirjat sekä sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkärin ja lääketieteen tohtorin Riitta-Liisa Vasunnan värikkäät muistelot. Vanhimpien tarinoiden joukossa on muistot Raahessa pitkään lääkärinä toimineesta Tauno Kiesvaarasta.
– Tässä kohtaa voi miettiä, ovatko asiat menneet ajan myötä vain parempaan suuntaan. Moniko lääkäri nykyään lähtee talven tuiskuissa potkurilla kotikäynnille? Marttila hymähtää viitaten ”Kiesun” lääkärivuosiin.
Sairaalan vaiheisiin perehtyminen oli yli parikymmentä kirjaa tehneelle Marttilalle silmiä avaava kokemus. Jo alkuvaiheessa hänen oli sisäistettävä sairaalan sisäistä hierarkiaa pystyäkseen järjestämään kirjan sisällön loogisesti. Vasta aiheeseen syvemmin paneutuessaan hänelle valkeni lopullisesti, miten tärkeästä ja suuresta toimijasta on kyse.
– Kyllä siinä avartui koko sairaalakompleksin toiminta ja se, kuinka laaja se todellisuudessa on. Raahen sairaala on todella nykyaikainen ja sieltä on ponnistettu ihan kansainväliseen tietoisuuteenkin asti. Onhan sillä iso työllistävä merkityskin. Se on kauhea ajatus, jos toimintaa supistettaisiin tai jopa ajettaisiin alas, hän huokaa.
Marttila painottaa, että suuri kiitos teoksen valmistumisesta kuuluu yhteistyölle. Sairaalan eri sektoreilta – niin hallinnosta, arkistosta kuin tekniseltä puoleltakin – löytyi innokkaita apukäsiä. Työn edetessä huomattava määrä sairaalan arkistoista löytyneistä kuvista ja lehtileikkeistä myös digitoitiin myöhempää käyttöä varten. Digitoinnista vastasi Raahen kaupungin hanketoiminnan ja kehittämisen yksikkö.