Raa­ma­tun tarina häm­mäs­tyt­tää aina vain – sel­viy­ty­mis­tä, jäl­jen­tä­mis­tä ja kielen ke­hi­tys­tä

Jukka Kauppinen tietää paljon Raamatun historiasta. Ruukin kirjaston näyttelyyn hän on tuonut noin 30 erilaista ja eri-ikäistä Raamattua. Jukka Kauppinen keräilee ja tutkii Raamattuja harrastuksekseen. Rivivälikäännöksessä on sanatarkka käännös alkukielisen tekstin välissä. Tässä Raamatussa heprean kieli on litteroitu kuten se lausutaan. Vitriinissä on esillä vuonna 1864 painettu kappale Kuningas Jaakkon Raamatusta. Näköispainos Mikael Agricolan suomentamasta Uudesta testamentista. Ensimmäinen suomenkielinen koko Raamattu painettiin 1642. Aito kappale on lainassa Raahen museosta.
Jukka Kauppinen tietää paljon Raamatun historiasta. Ruukin kirjaston näyttelyyn hän on tuonut noin 30 erilaista ja eri-ikäistä Raamattua.
Jukka Kauppinen tietää paljon Raamatun historiasta. Ruukin kirjaston näyttelyyn hän on tuonut noin 30 erilaista ja eri-ikäistä Raamattua.
Kuva: Kirsi Junttila

Maailman vanhin kirja. Maailman eniten painettu kirja. Maailman luetuin kirja. Maailman käännetyin kirja, käännöksiä 2 700 kielelle.

Turhaan ei Raamattua sanota kirjojen kirjaksi.

Ruukin kirjastossa tammikuun loppuun asti oleva Kirjojen kirja -näyttely valottaa Raamatun pitkää ja värikästä historiaa sekä antaa vilauksen kirjan nykyisestä merkityksestä. Kirjaston lukusaliin on Jukka Kauppinen tuonut omista kokoelmistaan noin 30 erilaista ja eri-ikäistä Raamattua. Kieliversioita on yhdeksän.

Kauppinen on keräillyt Raamattuja teini-ikäisestä lähtien ja niitä on kotiin kertynyt noin 40 erilaista. Keräilyharrastus on rentouttavaa vastapainoa fyysiselle työlle ja Raamattujen tutkimiseen innoittaa oma uskonnollinen vakaumus.

– Kun aloin tutustua Raamatun historiaan, tuli tunne, että se on aivan mahdoton selviytymistarina. Tänne asti Raamattu on säilynyt arvostettuna ja käytettynä. Ajanlaskun alusta ei ole muita kirjoja säilynyt, Kauppinen kertoo.

Raamatun alkutekstit on kirjoitettu hepreaksi, kreikaksi ja arameaksi. Kirjoituksia on ollut jo 1300-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Yhtään alkuperäistä käsikirjoitusta ei ole säilynyt, vaan kaikki ovat jäljennöksiä.

– Rooman keisari määräsi 300-luvulla kaikki juutalaisten kirjoitukset hävitettäviksi. Niitä kerättiin kylä kylältä ja poltettiin, Kauppinen kuvaa Raamatun vaikeaa taivalta.

Tutkijoita onnisti 1920-luvulla, jolloin Egyptistä löytyi niin kutsuttu Rylandin papyrus. Vanhimmassa palasessa Raamattua on katkelma Johanneksen evankeliumista.

– Papyrus on kirjoitettu vuonna 125. Se on jäljennös, alkuperäinen Johanneksen evankeliumi on kirjoitettu vain noin 50 vuotta aikaisemmin. Niin pian Raamattu oli jo Egyptissä, Kauppinen hämmästelee.

Vauhti yllättää, sillä kopiointi oli hidasta käsityötä. Kun luostarilaitos kehittyi, ottivat munkit Raamatun jäljentämisen tehtäväkseen. Jäljentäjämunkit eli masoreetit tekivät tarkkaa työtä. Jäljennöksessä tuli olla yhtä paljon kirjaimia kuin alkutekstissä, ja kappaleen ensimmäisen, keskimmäisen ja viimeisen kirjaimen tuli täsmätä alkuperäiseen.

– Sisällöstä on pidetty tarkkaa huolta ja se on pysynyt muuttumattomana, vaikka on täytynyt käsin jäljentää, Kauppinen ihastelee.

Vaikka nykyisin yli 90 prosenttia maailman ihmisistä voi lukea Raamattua omalla kielellään, ei käännösten alkutaival ollut helppo. Katolinen kirkko salli vain latinankieliset käännökset ja inkvisitio poltti, mestasi ja hirtti kääntäjiä. Esimerkiksi englantilainen William Tyndale vangittiin 1535 ja hänet teloitettiin paaluun kuristamalla.

Uskonpuhdistuksen myötä Raamattua ryhdyttiin kääntämään eri kielille ja vain 60 vuotta Tyndalen teloituksen jälkeen Englannin kuningas Jaakko antoi käskyn ryhtyä kääntämään Raamattua. Kuningas Jaakon käännöksestä on tullut maailman eniten painettu yksittäinen kirja. Sitä on tähän mennessä painettu yli miljardi kappaletta.

– Sitä painetaan edelleen ja se on englanninkielisen maailman ainoa oikea Raamattu. Se on maailman laajalevikkisin englanninkielinen kirja, Kauppinen kertoo.

– Kuningas Jaakon Raamattu on niin sanottu englannin kielen dna, niin paljon se muokkasi kieltä, hän jatkaa.

Suomessakin Raamattu on olennainen osa Suomen kirjakielen kehitystä. Mikael Agricolan 1548 kääntämä Uusi testamentti on ensimmäinen oikea suomenkielinen kirja – Agricolan ABC-kirja oli vain 16-sivuinen vihkonen. Kirjaston näyttelyssä on Agricolan Uudesta testamentista vuonna 1948 otettu näköispainos.

Koko Raamattu käännettiin hepreasta suomeksi 1642, jolloin siitä otettiin Tukholmassa 1 200 kappaleen irtolehtinen painos. Sivut pakattiin tynnyreihin ja Suomeen laivattiin 800 Raamattua.

– Suomessa lehdet sidottiin kirjoiksi. Joka seurakunta sai yhden Raamatun ja muutamat rikkaat ostivat itselleen. Raamatun hinnalla olisi saanut isohkon talon, Kauppinen kertoo.

Vuoden 1642 käännös pysyi virallisena käännöksenä lähes 300 vuotta, vasta 1938 tuli uusi koko Raamattu. Sitä käytetään edelleen uusimman, vuoden 1992 suomennoksen rinnalla.

– Se on alkukielisistä pohjateksteistä käännetty, Kauppinen tähdentää.

Vuonna 1999 alkoi Vanhan testamentin apokryfikirjojen käännöstyö. Kirkolliskokous hyväksyi käännöksen 2007 ja se on liitetty uusiin Raamatun painoksiin.

Ilmoita asiavirheestä