Ran­ni­kol­la jo tar­peek­si tuu­li­voi­ma­loi­ta

Nykyiset ja suunnitellut voimalat eivät haittaa muuttolintuja, mutta lisää ei tarvita.

Laulujoutsenkanta ei selvityksen mukaan sanottavasti kärsi tuulivoimaloista. Arkistokuva Sari Junnonaho
Laulujoutsenkanta ei selvityksen mukaan sanottavasti kärsi tuulivoimaloista. Arkistokuva Sari Junnonaho
Kuva: Sari Junnonaho

Liitto on 3. vaihemaakuntakaavaa varten selvitellyt, kuinka tuulivoimarakentaminen vaikuttaa muuttolinnustoon koko maakunnassa. Tarkastelussa on huomioitu ne lintulajit, joiden päämuuttoreitit kulkevat pitkin rannikkoa.

Mukaan otetut lintulajit ovat maakunnassa yleiset metsähanhi, laulujoutsen, arktiset vesilinnut, kuikkalinnut, merimetso, maakotka, merikotka, piekana ja kurki. Selvityksen mukaan tuulivoimalat eivät merkittävästi haittaisi muuttolintulajien säilymistä eikä populaatioiden kasvamista.

Kuitenkin selvityksessä suositellaan, että 3. vaihemaakuntakaavan valmistelussa otetaan huomioon mahdolliset haittavaikutukset, vaikka ne ovatkin epätodennäköisiä.

Toistaiseksi ei tulisi suunnitella lisää tuulivoimaloita merikotkan, piekanan ja metsähanhen muuttoreittien kriittisille kohdille eikä Oulun seudun kerääntymisalueille. Jo käynnissä oleville hankkeiden toteuttamiseen ei ole estettä.

Pohjois-Pohjanmaalla on tuulivoimahankkeita joko suunnitteilla tai jo toteutusvaiheessa kaikkiaan 112 kappaletta. Hankkeissa on yhteensä 1 664 voimalaa.

Viimeisten 20-30 vuoden aikana on metsähanhien määrä vähentynyt huomattavasti. Laji luetaan kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneeksi lajiksi, kuten myös merikotka. Piekana on kansallisen luokituksen mukaan erittäin uhanalainen.

Tuulivoimaloiden haittoja muuttolintuihin on arvioitu muun muassa törmäysmallin avulla. Mallin mukaan kurjet, kuikkalinnut, merimetso ja arktiset vesilinnut, kuten pilkkasiipi ja alle, lentävät voimaloiden yläpuolella.

Törmäyskorkeudella lentää noin puolet muuttavista maakotkista, 60 prosenttia laulujoutsenista ja hiirihaukoista sekä peräti 80 prosenttia metsähanhista.

Arvioiden mukaan koko Pohjois-Pohjanmaan rannikon muuttovyöhykkeellä kuolisi tuulivoimaloiden vuoksi 15-30 metsähanhea, 20-39 laulujoutsenta ja 5-9 kurkea vuodessa. Voimaloihin törmää merikotkia keskimäärin 2,5 yksilöä vuodessa, hiirihaukkoja ja piekanoja yhdestä kahteen joka vuosi.

Koska pesivät maakotkat eivät muuta, lentäisi voimaloiden lapoihin muuttomatkallaan olevia nuoria kotkia yksi joka kuudes vuosi.

Pohjois-Pohjanmaalla on tuulivoimahankkeita joko suunnitteilla tai jo toteutusvaiheessa kaikkiaan 112 kappaletta. Hankkeissa on yhteensä 1 664 voimalaa.

Tuulivoimarakentaminen sijoittuu pääasiassa rannikkokuntiin, missä on parhaimmat tuuliolosuhteet. Rannikkokaistale on muuttolintujen kannalta yksi Suomen tärkeimmistä muuttoreiteistä. Selvityksen mukaan erityisesti Kokkolan ja Siikajoen välillä muuttaa runsaasti lintuja.

Ilmoita asiavirheestä