Rantsilan Riistamiehet järjestävät alkaneena vuonna kahdet hirvipeijaiset. Yleensä hirvimiehet kutsuvat maanomistajat ja kyläläiset hirvikeitolle marraskuussa. Päivä oli sovittu viime vuonna marraskuun 23. päivälle, mutta Kylmänen Food Oy:n tulipalon vuoksi sähköttä jääneessä tilassa hirvipeijaisvalmisteluihin noutoa odottaneet lihat lämpenivät.
Peijaiset piti perua, mutta samantien luvattiin, että tammikuussa päästään kokoontumaan yhteen hirvikeittopadan äärellä.
Paljon tuoreempaa hirvipeijaisissa nautittu hirvenliha ei olisi voinut olla. Peijaishirvi oli kaatamatta vielä vuoden viimeisen päivän aamuna. Myllynevan porukan pyyntimaastossa järjestettiin useamman porukan jäsenten yhteisjahti. Seuruetta johtanut Rauno Kilpeläinen kuvailee, että Paavo Junnon kaatamaa naarashirveä vedettiin lahtivajalle, kun ensimmäiset ampuivat jo uuden vuoden raketteja.
Noin 200 kiloa painaneen hirvenlihoista palvautettiin peijaislihat Kopsassa toimivassa palvaamossa niin palvilihakeiton kuin palvilihaleipien raaka-aineeksi.
Viime vuosien tapaan maukkaan keiton keittovastuu oli Rantsilassa Kotipihan keskuskeittiön väellä. Suurkeittiön isossa kattilassa keitettiin jälleen palvikeittoa niin runsaasti, että päivän lounaaksi keittoa tarjoiltiin peijaisten lisäksi myös kouluissa, päiväkodilla ja Kotipihassa.
Rantsilan hirviporukoista peijaisten järjestämisvuorossa oli Lamminperän porukka. Porukanjohtaja Jukka Näsäsellä keiton annostelu sujui iltapäivän puolella jo rutiinilla.
Lamminperän porukassa on vain kuusi metsästäjää. Edellisen kerran pieni seurue oli peijaisten järjestelyvastaavana 2007. Peijaispäivän siirtymien marraskuulta tammikuulle ei peijaisvieraita haitannut.
– Moni on kiitellyt peijaisten järjestämisestä. Yksi maanomistaja sanoi, että hyvä, että maanomistajia muistetaan tällä tavoin.
Rantsilan hirvipeijaat ovat kaikille kyläläisille avoimet. Ruokailemaan tulijan tervetulleeksi toivottaessaan Jukka Näsänen vielä muistutti, että keittoa on runsaasti niin, että santsatakin saa.
Jussi Juntunen teki kotiin lähtöä ja huikkasi lähtiessään, että keitto oli parasta ruokaa, mitä Rovaniemen ja Etelä-Suomen välillä on tarjolla. Juntunen kertoi olevansa liikkuvassa työssään monenlaisen ruokapadan ääressä ja aina parasta ruokaa saa kotikylän peijaisissa.
Katri ja Jussi Kurikka maistelivat varovaisesti kuumaa keittoa.
– Peijaispäivä on aina odotettu. Aamulla Oulu-reissulle lähtiessäni sanoin jo Jussille, että tänään ei kotona keitetä, vaan syödään hirvipeijaisissa, kertoi Katri Kurikka.
Keittopadan äärelle pääsyn odottaminen kannatti. Keitto ja palvilihaleivät maistuivat.
Rantsilan riistamiesten sihteeri Elina Äijälä kuvaili väkeä käyneen pitkin päivää tasaiseen tahtiin niin, ettei hiljaista hetkeä ollut. Peijaisjärjestelyjen myötä myös nuorisoa opetetaan osallistumaan kyläläisiä yhdistävän tapahtuman järjestämiseen. Kahdeksannen luokan oppilaita oli tälläkin kertaa mukana talkootöissä muun muassa arvanmyyjänä.
Seitsemäsluokkalainen Sakari Näsänen oli luvan kanssa koko päivän poissa koulusta voidakseen osallistua hirviporukkansa järjestämien peijaisten talkoisiin.
Näsänen on ollut jo kahtena syksynä porukassa koiraohjaajana perheen karjalankarhukoiran kanssa metsässä liikkuen.
– Ihan mukava on ollut olla mukana järjestämässä. Olen siivoillut ja järjestellyt paikkoja, kertoi myös ruokajuomien riittävyydestä vastannut Sakari Näsänen.
Elina Äijälän mukaan vuosittain Rantsilan hirvipeijaisissa käy noin 400 henkeä. Tällä kertaa peijaisvieraita laskettiin käyneen noin 430.