Monitoimialayrittäjä Jani Lehto tiesi jo viisivuotiaana, että haluaa opiskella sähköasentajaksi. Matkanvarrella tavoitteet muuttuivat niin, että mies kouluttautui insinööriksi asti. Pohjaa ammattitaidolle on luotu lapsuudesta asti.
Lehto muistaa olleensa 13-vuotias, kun aloitti varsinaisen erilaisten elektronisten laitteiden purkamisen ja kokoamisen. Maatalon pojan oli kehitettävä harrastukset itse kotiympyröissä, koska kotoa oli niin pitkä matka kirkolle harrastusten pariin, etteivät maatilan töihin sidotut vanhemmat ehtineet lapsia kuskata.
Lehto on itseoppinut, kuinka vikojen tunnistaminen tapahtuu. Piirilevyjen lukemista voi opiskella ja vika paikantuu, kun käytettävissä on vian paljastavat laitteet. Lehto kuvailee näkevänsä piirilevyn käteen ottaen, missä vika piilee. Usein vika löytyy nopeasti.
– Ei näitä tarvitse päiväkausia tutkia, tuumaa Lehto nauraen.
Lehto arvelee nuoruuden ohjelmointiharrastuksen auttavan nykyelektroniikan ymmärtämisessä.
– Elektroniikka ei toimi ilman ohjelmia, aina siellä on jokin ohjelma sisällä. Kun ymmärtää, miten ohjelma toimii, pystyy tekemään oikean vikadiagnoosin tai sulkemaan vikavaihtoehtoja pois.
Lehto johdattaa vieraan Siikalatvan Laitehuollon huoltolaboratorioon.
– Paras tulos tehdään tässä huoneessa, esittelee hän työhuonetta, jonka työpöydällä on erilaisia mittareita, antureita ja työkaluja.
Lehto on erikoistunut varsinkin metsäkoneiden ja kaivinkoneiden elektroniikkamoduulien korjaamiseen.
– Netissä on levinnyt ympäri maailman tieto, että sellaisia laitteita, joita ei pysty korjaamaan, pystyykin korjaamaan, kun lähettää ne tänne.
Kauimmaiset osat tulevat korjattavaksi Portugalista saakka. Usein postin Helvi tuo Lehdon pajalle asiakkaan Espanjasta, Ruotsista tai Virosta lähettämän paketin. Kiireellisiä korjaustehtäviä tulee myös Suomesta, kun ison tehtaan koneet seisahtuvat piirikortin vikaantuessa. Uuden kortin odottelun sijaan apu todennäköisesti löytyy Lehdon huoltolaboratoriosta.
Lehto tuntee suurta kiitollisuutta Nokiaa kohtaan, jossa hän työskenteli armeijan jälkeen reilut kymmenen vuotta elektroniikan parissa.
– Sain sieltä mahtavaa tieto-taitoa, mutta ylivoimaisesti suurin hyöty on ollut hyvästä kielitaidosta ja vieraiden maiden yrityskulttuurien toiminnan ymmärtämisessä.
Kielitaitonsa ansiosta Lehto pystyy hankkimaan yrityksensä käyttöön tarvikkeita ja varaosia mistä päin maailmaa tahansa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita löytyy Aasian maista, Englannista, Saksasta ja Ruotsista.
– Valikoimat ovat hyvät ja logistiikka toimii sen verran hyvin, että esimerkiksi tiistaina iltapäivällä Amerikasta tilattu komponentti on täällä jo torstaina. Aikaero nopeuttaa rahdin kulkua.
Tullin kanssa yhteistyö toimii niin, että lisäselvityspyyntöjä tulee todella harvoin, kun Lehto tekee tullausselvitykset etukäteen.
– Englanti on työkielenä ja tarvittaessa Google-translate on hyvä apu muille kielille.
Lehto on kouluttautunut sekä tietotekniikka- että sähkövoimainsinööriksi. Omassa yrityksessään hän on opiskellut oppisopimuskoulutuksella merkonomiksi.
Jani perusti toiminimen jo Nokialla töissä ollessaan, kun korjaili harrastuksenaan lähinnä kodeissa rikkoutunutta elektroniikkaa.
– Minulla oli sivutoimilupa korjata kaikkea muuta paitsi matkapuhelimia.
Toiminimi muuttui osakeyhtiöksi vuonna 2011.
– Iso juttu oli Nokian toimipisteen Oulusta sulkeminen. Sain siinä yhteydessä hyvän avustuksen yrityksen kehittämiseen.
Nokialla töissä olosta on jäänyt vain hyvää sanottavaa.
– Voin käsi sydämellä sanoa, ettei yhtenäkään aamuna tuntunut, että pitää lähteä töihin. Meillä oli älyttömän hyvä tiimi, innostava esimies, itellä oli valtaa ja vastuuta. Työ oli äärettömän mieluisaa. Lomallakin oikein odotti, että pääsee töihin.
Lehto ei mainosta palveluitaan, vaan katsoo, että hyvä palaute ammattipiireissä riittää markkinointivälineeksi. Piirilevykorjaustöiden lisääntyessä Lehto ehtii yhä harvemmin tekemään hänelle aiemmin leivän tuoneita automaatio- tai sähkösuunnittelutöitä sekä omakotitalojen sähköurakointia. Puhumattakaan nuoruudessa harrastuksiin kuuluneesta kotielektroniikan korjauksista.
Osa työtä on yhä isompien laitteiden korjaus ja huolto. Toimitilojen niin sanotussa remonttipäässä korjausta odottaa muun muassa asiakkaan plasmaleikkuri.
Lehto perusti työvalojen kauppaan erikoistuneen verkkokauppansa, kun verkkokauppamarkkinat avautuivat 2006. Nykyisin hänellä on myös laitehuollon sekä Beta-enduroiden ja tarvikkeiden verkkokaupat.
Verkkokaupan tuotteille olisi nykyistä enemmänkin kysyntää, jos vain olisi, mitä tarjota. Verkkokauppatoiminnan laajentaminen edellyttäisi toimitilojen laajennusta, koska varastotilojen tarve kasvaisi.
Työntekijälle olisi ollut monta vuotta tarvetta, mutta sopivaa ammattilaista ei ole löytynyt.
–Ongelmana on, ettei taho olla oikeita elektroniikka-ammattilaisia. Tämän hetken koulutuksista ei käytännössä valmistu sellaisia elektroniikkaosaajia. Väitän, että yksi syy siihen on, että elektroniikkaa ei enää jakseta harrastaa kuten ennen. Ennen ei ollut kilpailevia harrastuksia kuten nykynuorilla on.
Yrittäjän kiireistä Jani Lehto irrottautuu ajaen enduroa kansallisella tasolla.
Viimeisen vuoden kuluessa kilpaileminen on jäänyt vähiin, kun oman yritystilan rakentaminen on vienyt vapaa-ajan. Lehto nauttii ajamisen lisäksi lajia harrastavien seurasta.
– Lajin harrastajat ovat kohtuullisen sosiaalista porukkaa, tykkään ihmisten kanssa maailmaa parantaa.
Harrastuksesta on ollut iloa myös yrityksen kehittämisessä, kun harrastuspiireissä Lehto on tutustunut muihin yritysjohtajiin, jotka ovat mentoroineet yrityksensä kehittämistä miettinyttä Jania.
– Harrastus antaa työlle muutakin kuin henkistä akkujen latausta. Myös myyntikontakteja syntyy.
Kaikesta arkeen liittyvästä Lehto irrottautuu vuosittain, kun lähtee aikoinaan motocross-harrastuksen kautta Jenkeistä tutuksi tulleen harrastuskaverin luo kylään. Mukaan pakataan ajotamineet, kun osa vierailua on yhdessä kaveriporukan kanssa ajaminen.
Omaa pyörää ei tarvitse rapakon yli lennättää, kun kaverin tallissa on useampia pyöriä.
Yrityksen omat toimitilat rakennettiin viime talven aikana Jani Lehdon kotikylälle, kodin lähistöllä tyhjillään olleeseen navettaan. Navetan muutosremontti alkoi vuosi sitten lokakuussa ja maaliskuussa tilat olivat muuttokunnossa. 200 neliön suuruisen lämpimän tilan jatkeena on puolilämpimät varastotilat.
Lehto laskeskelee tehneensä navetan yritystilaksi muutoksen eteen noin 700 tuntia töitä, kun on tehnyt kone-, rakennus- ja sähkötyöt pääosin itse. Helpotusta investoinnin rahoitukseen toi yritystilan rakentamiseen saatu investointituki.
– Olen lopputulokseen hyvinkin tyytyväinen. Tämä oli edullinen entrata, kun tyhjillään oli käyttämätön, hyvärunkoinen rakennus joka saatiin käyttöön sisätilat uusimalla.
– Koti on kilometrin päässä. Kävellä leppasen töihin, se käy happihyppelystä ja vähentää turhaa auton käyttöä.
Päivät kuluvat yritystiloissa niin, että Lehto paljastaa kotona jääkaapissa olevan vain valo, koska hän käytännössä syö yleensä niin aamu- kuin iltapalankin työpaikan keittiössä.
Tälle syksylle iso ilonaihe on ollut yrityksen listautuminen AAA-luottokuokiteltujen yritysten joukkoon.
– Tähän luottoluokkaan pääsee vain neljä prosenttia firmoista. Kulurakenteen pitää olla riittävän alhainen. Menot ovat tässä minimissään, kun itse pystyn tekemään asioita laaja-alaisesti. Myös ympärillä olevat hyvät yhteistyöverkostot auttavat. Autetaan liiketuttavien kanssa toinen toistamme.
Maaseudun rauhassa yrityksen pitäminen säästää monilta kaupungissa yritystä pyörittävän hoidettavana olevilta kuluilta. Lehto vertaili hiljattain Oulussa moottoripyöriä ja -tarvikkeita myyvän kollegan kanssa yritystoiminnan kiinteistä kuluista. Jani Lehto totesi pääsevänsä noin neljänneksellä niistä kuluista, mitä Oulussa kivijalkakauppaa pitävän kaupan kiinteät kulut ovat.