Ravustuskausi alkaa sunnuntaina 21. heinäkuuta. Ravustajan tärkein muistisääntö on, ettei vie desinfioimattomia pyyntivälineitä vesistöstä toiseen. Rapurutto on hanakka leviämään.
Ravustamiseen tarvitsevat 18-64-vuotiaat kalastajat aina erillisen luvan kalaveden omistajalta. Myös valtion kalastonhoitomaksu on oltava maksettuna.
Useat kalastuskunnat myyvät erillisiä ravustuslupia alueilleen myös ulkopuolisille kalastajille.
Pohjoisessa Suomessa parhaat rapusaaliit saataneen vasta heinä-elokuun vaihteen jälkeen, etelämpänä saalista tulee heti kauden alussa, arvioivat Luonnonvarakeskuksen (Luke), Itä-Suomen yliopiston, Kalatalouden Keskusliiton ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen rapuasiantuntijat.
Ravun kasvukaudet ovat olleet pitkiä ja lämpimiä 2010-luvulla, mikä on suosinut rapujen lisääntymistä. Erityisesti täplärapu on runsastunut ja se on sisävesien kolmanneksi tärkein kaupallisen kalastuksen laji.
Myös kotoperäinen jokirapu on hyötynyt pitkistä kasvukausista, mutta rapurutto on 2000-luvulla karsinut kantaa rajusti. Jokirapu on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi.
Täplärapu on haitallinen vieraslaji, jota ei saa istuttaa edes sellaisiin vesistöihin, joissa sitä on ennestään. Istuskiellolla samalla ehkäistään rapuruton leviämistä, sillä täplärapu lähes poikkeuksetta kantaa rapuruttoa.
Jokiravun kannat ovat harvinaistuneet ja se korostaa jokamiehen vastuuta. Jokaisen vesistöstä toiseen liikkuvan tulee huolehtia kalastus- ja ravustusvälineidensä desinfioinnista. Suosituksena on, että eri vesistöjä varten on erilliset pyyntivälineet. Veneiden tulisi kuivua auringonpaisteessa vesistösiirtojen välillä. Pilssivedet pitää tyhjentää tarkoin ja tarvittaessa desinfioida.
Lisäksi on muistettava, että rapuja saa säilyttää sumpuissa vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty. Rapurutto on haitallinen tai jopa tuhoisa myös täplärapukannoille.
Jokirapu- tai täplärapukantojen romahtamisesta sekä uusista rapuhavainnoista voi ilmoittaa internetissä sivulla kalahavainnot.fi. Tietojen avulla selvitetään syitä rapukantojen romahduksiin ja rapujen kannanvaihteluihin, arvioidaan jokiravun uhanalaisuutta sekä suunnitellaan kestävää raputaloutta. Tiedot jokirapuesiintymistä jäävät tutkijoiden, kalatalousviranomaisten ja -neuvonnan käyttöön.