Ravustuskausi käynnistyy perjantaina 21. heinäkuuta. kello 12. Edelleen kehittyvät täplärapukannat sekä paikalliset jokirapuesiintymät tarjoavat herkkusaksia mertoihin lähes koko Suomen alueella. Ainoastaan Ylä-Lapissa ravut eivät menesty. Saalista haluava ravustaja valitsee mertojen paikat huolella.
Ravut hakeutuvat mieluiten alueille, jotka tarjoavat niille kaivattua suojaa. Jokiravut viihtyvät jopa aivan rantavedessä, mutta täplärapu hakeutuu syvempiin vesiin. Aiemmin merrat laskettiin ravuille suotuisien kivikoiden ja penkanreunojen viereen. Intohimoisimmat ravustajat etsivät kivien kupeet puisen salon avulla.
Kalastus- ja mökkiveneissä yleistynyt tekniikka on tullut myös ravustajien avuksi. Kaikuluotaimella löytyy uusia vedenalaisia kivikoita mertojen pitopaikoiksi. Uusimmat viistokaikuluotaimet näyttävät kivikot jopa kymmeniä metrejä veneen sivuiltakin, joten karikoiden löytäminen on helppoa. Etenkin loppukaudesta ravustamattomat kohteet tarjoavat edelleen hyvin saalista, kun perinteisimmät paikat on jo ravustettu tyhjiksi.
Vastuullinen ravustaja ei levitä rapuruttoa. Helpoiten rutto siirtyy desinfioimattomien rapumertojen tai luvattomien rapuistutusten seurauksena. Tulee myös ottaa huomioon, että väliaikaiset sumputukset vieraassa vesistössä tai muualta pyydetyt syötit levittävät ruttoitiöitä.
Syöttien pakastaminen tai mertojen kuivaaminen esimerkiksi saunassa riittää hävittämään ruttoitiöt. Täplärapu on EU:n haitallisten vieraslajien listalla, eikä sitä tule levittää uusiin vesistöihin.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöstä muistutetaan, että ravustukseen tarvitaan vesialueen omistajan lupa. Lisäksi 18-64-vuotiaiden on lunastettava kalastonhoitomaksu. Ravulla ei ole kalastusasetuksen määräämää alamittaa, mutta monin paikoin kalastusalueet ovat asettaneet sille 10 sentin alamitan.
