Sudet vetivät Revonlahden koulun liikuntasalin täyteen tiistai-iltana. Koululla järjestettiin susi-ilta, jossa ääneen pääsivät riistapäällikkö Harri Hepo-oja Riistakeskuksesta, alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Risto Hanhineva, maaseutuasiamies Pekka Seppinen ja komisario Juha Niemelä Oulun poliisilaitokselta. Sekä susista huolestunut yleisö.
Oulun eteläpuolella on neljä susilaumaa. Yksi liikkuu Siikajoki-Lumijoki-Liminka -alueella, toinen on Vihanti-Pyhäjoki -alueella, kolmas Pulkkilan ja Rantsilan tienoilla ja neljäs Kärsämäen ja Haapaveden alueilla.
– Laumoja on kohtalaisen paljon. Tämän tiheämpää susikantaa ei ole missään muualla Suomessa, totesi Hepo-oja.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) kartan mukaan sudet ovat siirtyneet itärajalta länteen. Ilmeisesti ne ovat tulleet saaliin perässä.
– Itäraja on syöty tyhjäksi ja kun täällä on vastassa semmoinen aita, josta sudet ei pääse yli, niin viiden vuoden kuluttua ei ole yhtään hirviä. Susista kaksi kolmasosaa pois. Ei kuunnella mitään Brysselin neuvoja, vaan tehdään päätökset itse, huolestuneet metsästäjät vaativat.
Siikajoen alueelle asettuneen susilauman vuoksi on perustettu alueellinen susireviiriyhteistyöryhmä, jossa ovat mukana Lumijoki ja Liminka. Yhteistyöryhmän tarkoitus on Hanhinevan mukaan edistää ihmisten ja susien rinnakkaiseloa.
Asutuksen lähellä liikuskelleet sudet pelottavat, vaikka niistä ei ole ollut ihmisille vaaraa. Siikajoen sivistyslautakunnan puheenjohtaja Keijo Mustonen kertoi, että susipelon vuoksi lapsille haetaan oikeutta koulukuljetukseen.
– Susipelko on iso asia. Sen vuoksi on akkojen lenkkeily loppunut eikä lapset enää uskalla mennä ulos. Susi on jo kansanterveydellinen ongelma, eräs läsnäolija huomautti.
Pelon vuoksi poliisi ei lähde liikkeelle, Niemelä vastasi, vaan vasta sitten jos eläin ei karta ihmisiä, liikkuu asutuksen lähellä päiväsaikaan tai vahingoittaa kotieläimiä. Poliisin ensisijainen keino on karkotus. Se tehdään kahdesti ja tilannetta seurataan useiden viikkojen ajan.
– Karkotus ei ole metsästystä. Lopettaminen on vasta viimeinen keino, Niemelä muistutti.
Sudenkaatolupa annetaan poliisille. Pakkotilanteessa yksityishenkilökin voi suden ampua; koiraansa puolustava metsästäjä tai laiduntavia kotieläimiään puolustava tilallinen Niemelän mukaan eivät joudu käräjille.
– Susilauman hävittäminen siksi, että siitä on koiralle vaaraa, ei ole mahdollista, hän tähdensi.
Susi on aina rauhoitettu, mutta Riistakeskus myöntää kaatoluvan turvallisuusperusteisista tai vahinkoperusteisista syistä. Kannanhoidollista metsästystä on kokeiltu 2015-2016, mutta siitä on valitettu EU-tuomioistuimeen, joten kannanhoidolliset luvat ovat jäissä.
Metsästyslain mukaisia vahinkoperusteisia lupia myönnetään, jos susi ei piittaa karkotuksesta ja käy jatkuvasti syömässä samasta laumasta. Jokainen lupa harkitaan tarkkaan.
– Vahinkojen estämiseksi paras keino on petoaita. Aitaa voi hakea Riistakeskuksesta viimeistään helmikuussa. Siikajoella on hyvät mahdollisuudet saada susireviirin vuoksi, Hepo-oja kannusti.
Siikajoella liikkuvia susia ryhdytään tutkimaan dna-näytteiden avulla. Näytteiden perusteella saadaan tietää susilauman koko ja liikkuminen. Pantatutkimuksiin Luke on saanut 300 000 euron määrärahan, jolla saa 10 pantaa ja yhden kokoaikaisen työntekijän. Yksi panta ehkä tulee Siikajoen laumaan.
Uudet pannat antavat signaalin neljä kertaa vuorokaudessa kuuden tunnin välein. Pantasuden liikkumista voi seurata metsästyskauden aikana riistahavainnot.fi -sivulta.
