Riis­ta­mies­ten trofeet täynnä muis­to­ja - vielä viikko aikaa tu­tus­tua

Tämä ilves on ammuttu toisella Rantsilan Riistamiesten koskaan saamalla pyyntiluvalla. Hirvensarvet ovat yksi tavallisimmista metsästysmuistoista. Talviturkkinen kärppä on takana näkyvää näätä-serkkuaan huomattavasti pienempi. Majava on Suomen suurin jyrsijä.
Tämä ilves on ammuttu toisella Rantsilan Riistamiesten koskaan saamalla pyyntiluvalla.
Tämä ilves on ammuttu toisella Rantsilan Riistamiesten koskaan saamalla pyyntiluvalla.
Kuva: Tiina Niinimaa

Rantsilan kirjastolla on pian kuukauden ajan ollut esillä Rantsilan Riistamiesten metsästysmuistoja eli trofeita. Suomessa ei juurikaan harrasteta metsästystä pelkän trofeen takia, vaan jokaiseen kaadettuun ja säilytettyyn eläimeen liittyy tarina.

– Hirven sarvia esimerkiksi on neljät, ensimmäiset 70-luvulta ja seuraavat 80-, 90- ja 2000-luvulta, Antero Syrjänen Rantsilan Riistamiehistä kertoo.

– Niistä voidaan vähän nähdä, millaisia hirviä milläkin vuosikymmenellä on ollut.

Syrjänen on itse kulkenut Riistamiesten mukana jo 15 vuotiaasta ja on nykyään hallituksen jäsen. Näyttelyyn tuoduista sarvista kolmet koristavat normaalisti Syrjäsen kotia, neljänsistä kunnian saa Anteron veli Kalervo Syrjänen.

– Näyttelysarvet ovat isoja, mutta isoimmat on silti jätetty metsään, vihjaa Syrjänen.

Syrjänen muistelee suurten, valkoisten sarvien äärellä, kuinka eräänkin kerran koiran haukussa oli ollut kaksi isoa sonnia. Kokenut metsämies ampui sarvipäistä pienemmän, sillä metsästys on ennen kaikkea kannan hoitoa, eikä kantaa ole tarkoitus metsästämällä ainakaan heikentää.

– Koiralla metsästettäessä on aina mahdollisuus valita, mitä ammutaan, hirvikoirakokeissa ylituomarinakin toimiva Syrjänen kuvailee.

Vaan ei näyttely pelkästään hirviä ole. Kirjastolle koottujen trofeiden joukkoon mahtuu valkaistujen sarvien lisäksi pieniä ja suuria täytettyjä pienpetoja ja lintuja, joista jokainen on kaatajalleen merkityksellinen.

– Metsästäjä muistaa trofeen kautta pyyntihetken lähes jokaista askelta myöten, Syrjänen hymyilee.

Kaikki näyttelyn eläimet ovat Riistamiesten ampumia ja yhtä poikkeusta lukuunottamatta myös Rantsilan metsästysmailta kaadettuja. Ainoastaan peura on ammuttu muualla.

Näyttelyssä esillä oleva ilves edustaa hieman harvinaisempaa saalista tällä seudulla. Sen vierellä seisovaa majavaakaan harva on nähnyt luonnossa, vaikka majavan jyrsimiä puita näkee paljon Rantsilan maastoissa.

Trofeenäyttely on Riistamiehille ensimmäinen laatuaan. Riistamiesten sihteeri Elina Äijälä kertoo, että alunperin ajatuksen sai kulttuurisihteeri Taina Jordan jo pari vuotta sitten. Seuran miehet tarvitsivat idealle hieman pidempää kypsyttelyaikaa, mutta tänä kesänä johtokunnan jäsenet viimein innostuivat organisoimaan näyttelyn.

Näyttely pidetään Äijälän ehdotuksesta esillä elokuun puoliväliin saakka. Toiveena on, että naapuritalossa koulutaivaltaan aloittelevat lapset ehtisivät tutustumaan näyttelyyn ja mahdollisesti jopa kuulemaan Syrjäsen kertomia tarinoita trofeiden takaa.

Riistamiehet ovat tehneet metsästysharrastusta tunnetuksi koululaisille aiemminkin. Aktiivisena metsästäjänä ja metsästyskoiraharrastajana Syrjänen on käynyt kouluilla esittelemässä harrastusta ja toivottamassa nuoret tervetulleeksi Riistamiesten riveihin.

– Jos joskus miettii, että mitähän tekis, niin ehdottomasti kannattaa lähteä Riistamiesten porukkaan. Vielä kun koiriin höyrähtää, niin aina on tekemistä, Syrjänen nauraa.

Mainos
Siikajokilaakson pelit

Pelaa Siikajokilaakson digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä