Juuri nyt: Kes­ti­lä-päi­vien tun­nel­mia

Lataa nyt: Sii­ka­jo­ki­laak­so-so­vel­lus pitää sinut pai­kal­lis­uu­ti­sis­sa kiinni lo­mal­la­kin

Kolumni

Ruo­ka­hä­vik­ki he­rät­tää tun­tei­ta

Kerätessäni aineistoa ruokahävikkijuttuun sain kuulla useamman tarinan siitä, kuinka vapaaehtoistyötä kauppojen ylijäämäruoan hyötykäyttöön saamisen eteen töitä tekevät saavat välillä sontaa niskaansa.

Aihe oli osalle ruokahävikkiäjakaville vapaaehtoistahoille niin arka, etteivät he halunneet antaa asiaan minkäänlaista kommenttia.

Järkyttävä oli kuulla, että aikaansa uhraavia vapaaehtoisia epäillään milloin mistäkin, esimerkiksi parhaiden ruokien kuormasta viemisestä tai ilmaisista aterioista.

Voi hyvää päivää, eikö ole aivan selvää, että ruoan talkoilla valmistaneet saavat syödä maksutta, jos toiset maksavat ateriasta muutaman euron.

Jossain, ei meidän levikkialueella, hyväntekeväisyystahoja puolestaan kytätään ruokahävikin hyväntekeväisyyteen välitettäväksi antaneiden kauppojen taholta. Ruoanjakajien pitäisi kuulemma varmistaa jokaisen hakijan kohdalta, että hänen tarpeensa on aito.

Tulo- ja perhetilanneselvitysten antaminen ruokakassijonossa on aivan älytön vaade. Ei taida kauppias muistaa, millaisen palveluksen ruokaa jakavat heille tekevät, kun syömäkelpoista evästä ei tarvitse laittaa roskiin. Kauppa säästää jätekuluissa.

Syytä on muistaa myös se, että parempi on, että ruoka menee vaikka vähemmän tarvitsevien suihin kuin, että isot erät jäisivät ruokaa jakavien vapaaehtoisten käsiin pilaantumaan.

Jakamatta jääneitä ruokia ei ole voi viedä tuotantoeläimille ruoaksi. Jos niin tehtäisiin, pitäisi ruoka-apua antavan kaupan rekisteröityä rehuntuottajaksi. Hyvällä omallatunnolla ylijäämäruokaa voi antaa ruoaksi kotieläimille.

Sellaistakin kuulemma tapahtuu, jossain isoissa paikoissa, että vapaaehtoiset saavat haukut, kun tällä kertaa oli sellaista ruokaa, josta ruokakassin saaneen lapset eivät pidä. Päälle tulee vielä toive, mitä seuraavalla kerralla kassissa pitäisi olla

Voi aikoja, voi tapoja!