Pulkkilan maa- ja kotitalousseura herätteli miettimään, ruokitko perhettäsi vai hukkaa.
Omilla valinnoillaan jokainen voi vaikuttaa, syntyykö kotitaloudessa ruokahävikkiä.
Yhteistyössä Pulkkilan Sale-kaupan kanssa Pulkkilan maa- ja kotitalousseura asetti kaupalle asiakkaille tervetulotoivotuksesi kahvipöydän. Kahvia juodessa oli mahdollisuus silmäillä, kuinka paljon yksi ihminen voi pahimmillaan saada aikaan ruokahävikkiä.
Pöydälle oli koottu 23 kiloa elintarvikkeita, mikä on arvioitu määrä joka jokaisella henkilöllä tulee ruokahävikkiä vuodessa.
Päivän aikana todettiin useamman kerran yhdessä tuumin, että kuluttajat ovat yksilöitä. Useampi vakuutti, ettei perheessä juuri ruokita hukkaa.
Maa- ja kotitalousseuran varapuheenjohtaja Sinikka Kärki kertoi valitettava tosiasia olevan, että joillakin ruokahävikkiä tulee siksi, että kauppaan pääsee vain kerran viikossa asiointiliikennekuljetuksessa.
Viikon ainoalla ostosreissulla yrittää varautua niin, että pärjäisi seuraavaan kauppareissuun ja varata jotain myös yllätysvieraiden varalle. Silloin voi jotain tulla ostettua turhaan.
– Tämän pöydän kanssa pitäisi mennä koululle. Me vanhat ei paljon ruokita hukkaa, mutta lapset ei aina jaksa syödä, mitä lautaselle ottavat, mietti kotitalousseuran puheenjohtaja Aune Hyytinen.
Kalervo Hakola ja Antero Hakola katselivat mietteliäinä ruokahävikkipöytää.
– Minulla ei tule hävikkiä, tuumasi Kalervo Hakola.
– Hävikkiä tulee joskus hedelmäpusseista, joissa hyvin hedelmien joukossa on pilaantuneita, harmitteli Kalervo Hakola.
Päivän aikana maa- ja kotitalousseuran rakentaman ruokahävikkiä kuvaavan pöydän äärellä pysähtyi lähes 200 henkeä.
– Oli kyllä yllättävän kiinnostunutta porukka. Ei ollut tyhjä pöydän näyttö. Varsinkin nuoret äidit kyselivät ja pysähtyivät miettimään asiaa. En olisi uskonut, että noin paljon herättää kiinnostusta, Aune Hyytinen tuumi.
Hyytinen uskoo, että jokaisella on ainakin jossain määrin parantamisen varaa elintarvikkeiden käytössä.
– Tullee nakattua ruokaa menemään. Moni kysyi, miten hävikkiä voi vähentää. Mietittiin yhdessä, että jos marmeladipurkkiin jää marmeladia, voi loput panna soppaan. Kuivia leipiä voi paahtaa naposteltavksi.
Maa- ja kotitalousnaiset ovat tehneet ruokahävikkiympyrän Luken ja Motivan keräämien tietojen pohjalta. Prosentuaalisesti hävikissä suurinta, 22 prosentin osuutta näyttelevät maito, piimä ja jogurtti, joita arvioidaan menevän vuosittain roskiin viisi kiloa. Toiseksi isoin siivu, 19 prosenttia, tulee ruokatähteistä, eineksistä, kekseistä, sipseistä, hilloista ja kastikkeita.
Leipää arvioidaan menevän roskiin vajaat neljä kiloa per henkikö, joka on 16 prosenttia ympyrästä, vihanneksia lähes kolme kiloa, liha- ja kalatuotteita 2,5 kiloa, juustoa ja muita maitotuotteita sekä perunoita reilu kilo. Lähes saman verran roskiin päätyy marjoja ja hedelmiä. Aune Hyytinen arvelee pastan ja riisin pienen hävikin, vain 0,4 kiloa, johtuvan siitä, että ne maistuvat lapsille ja nuorille.
Kotitalouksien osuus ruokahävikistä on noin 30 prosenttia. Siivu on suurin koko elintarvikeketjun ruokahukkaympyrässä. Kokonaishävikistä 20 prosenttia on ravitsemuspalvelujen osuus, saman moinen siivu menee hukkaan teollisuudessa, kaupan osuus on 18 prosenttia ja alkutuotannon 12 prosenttia.
Ruokahävikin merkitys kotitaloudelle konkretisoituu, kun muuttaa hukkaan menneen ruoan arvon euroiksi. Nelihenkinen perhe voi haaskata ruokaa jopa 500 euron edestä.
Porukalla hämmästeltiin tietoa jonka mukaan hukkaruoan ilmastovaikutus vastaa vuositasolla 100 000 auton ilmastovaikutusta. Näin merkittävää lopputulokseen päästään, kun huomioidaan, että ruoantuotanto kuluttaa luonnonvaroja ja ruokahävikki puolestaan kuormittaa ilmastoa ja vesistöjä.