Ruukin maa­seu­tu­opis­ton navetta vuok­ral­le – tar­koi­tus turvata laa­du­kas op­pi­mis­ym­pä­ris­tö

Ruukin maaseutuopiston navetta on välttämätön oppimisympäristö, mutta sen ylläpito ja kehittäminen on kallista. Kuntayhtymä etsii apua yrittäjistä.

Kuva: Kirsi Junttila

Koulutuskeskus Brahe pohtii Ruukin maaseutuopiston (RMO) opetusnavetan yksityistämistä. Kuntayhtymän hallitus antoi jo keväällä RMO:n rehtori Esa Lehdon tehtäväksi selvittää navetan pyörittämistä yrityspohjaisesti. Aikomuksena on vuokrata navetta eläimineen ja koneineen yrittäjälle vähintään 10 vuoden sopimuksella.

Syyskuussa kuntayhtymä haki Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistulla ilmoituksella yhteistyökumppaneita. Yhteydenottoja tuli viisi eri puolilta Suomea. Kiinnostuneiden joukosta on valikoitunut yksi yrittäjäpariskunta, jonka kanssa keskusteluja on jatkettu.

– Nyt neuvotellaan ja sovitaan yksityiskohdista. Jos kaikki menee maaliin, käynnistyy toiminta vuoden alussa, Lehto kertoo.

Ulkoistetussa navetassa opetus jatkuisi entiseen malliin koulun henkilökunnan ohjauksessa. Yrittäjän kontolle tuleisi navetan toiminta ja tarvittavat investoinnit.

Koulutilan pellot ja muut rakennukset säilyisivät uudessakin mallissa kuntayhtymällä. Tila tuottaisi rehut myös yrittäjän tarpeisiin.

Maaseutuopiston pihattonavetta on rakennettu 2005 ja se on alun perin tehty pieneksi tämän hetken maitotilojen navetoihin verrattuna. Pihatto on mitoitettu 30 lehmälle ja se maksoi noin 1,4 miljoonaa euroa.

– Se oli ylihintainen kokoonsa nähden. Koulutuskuntayhtymä ei ollut taidokas rakennuttaja, Lehto paljastaa.

Navetan ylläpito on kuntayhtymälle merkittävä kustannus, sillä pieni karja tuottaa maitoa vähän. Opetusnavetta ja -maatila ovat kuitenkin välttämättömiä, sillä suuri osa opiskelijoista ei ole maatilalta lähtöisin. Perustaitojen opettamista ei voi jättää harjoittelutilojen tehtäväksi, vaan se kuuluu koulutuksen järjestäjälle.

Suuri haaste kuitenkin on pitää navetta nykyajan vaatimusten tasolla, houkuttelevana ja ajan tasalla olevana oppimisympäristönä. Jos navetta jäisi kuntayhtymän harteille, olisi olemassa uhka sen taantumisesta. Ulkoistaminen on navetan pelastus, Lehto teroittaa, ei hiljaista alasajoa eikä kuntayhtymän omaisuuden hävittämistä.

– Tavoite on vahvistaa, ei lopettaa navettaa. Ulkoistamalla se pystytään pitämään vaatimusten mukaisena ja opetus laadukkaana, Lehto painottaa.

Opiskelijoita on RMO:lla 200, eli Lehdo mukaan mitään hätää ei ole. Maatalousalan opiskelijoita on 80, joista 25 opiskelee pieneläinten hoitajiksi. Kotieläintalous houkuttaa pientä osaa opiskelijoista.

Yhä suuremmiksi kasvavat maatilat tarvitsevat työvoimaa, mutta osaavista ammattilaisista on pula. Tilat käyttävät nykyisin paljon myös urakoitsijoita, jotka nekin palkkaisivat osaajia, jos heitä olisi.

– Perusmaatalouden ja kotieläintalouden opiskelijoille halutaan tarjota heille nykyaikainen oppimisympäristö, koska alalla on töitä, Lehto toteaa.

Nykyaikaisella navetalla on muutakin merkitystä, sillä se on opistolle tärkeä vetovoimatekijä. Jos sitä ei olisi, opiston uskottavuus alan oppilaitoksena kärsisi.

Koulutilojen toimintojen ulkoistaminen ei ole Suomessa uutta. Esimerkiksi Kiteen maaseutuopiston koko koulutila on myyty yksityiselle yrittäjälle ja Ilmajoen maaseutuopisto on vuokrannut navettansa ja osan pelloistaan yksityiselle. Oppilaitokset järjestävät opetusta tiloilla edelleen.