Sään­nös­te­lyn muutos on vä­hen­tä­nyt eroo­sio­vau­rioi­ta - seu­ran­taa ha­lu­taan jatkaa

Rannan eroosiovaurioiden korjaaminen oli Pekka Räsäsen mielestä ainoa oikea ratkaisu. Nyt rantaa on turvallinen käyttää ja kaunis katsella. Eroosiovaurioita korjattiin jopa 150 metrin matkalta. Nyt kivetty joentörmä kasvaa iloisen vihreää pusikkoa, mutta vedenpinnan ollessa matalalla paikkauskivet erottuvat selvästi. Muutamia reikiä kivien välissä vielä näkyy, mutta ainakaan maa ei petä enää jalan alta.
Rannan eroosiovaurioiden korjaaminen oli Pekka Räsäsen mielestä ainoa oikea ratkaisu. Nyt rantaa on turvallinen käyttää ja kaunis katsella.
Rannan eroosiovaurioiden korjaaminen oli Pekka Räsäsen mielestä ainoa oikea ratkaisu. Nyt rantaa on turvallinen käyttää ja kaunis katsella.
Kuva: Tiina Niinimaa

Kun Pekka ja Tuula Räsänen reilu kymmenkunta vuotta sitten alkoivat rakentaa Saarikoskella, joenrannassa sijaitsevalle mökkitontilleen aitaa, tolppa solahti maaperän läpi ennen kuin kissaa ehti sanoa. Syyksi paljastui joki, joka virratessaan oli kuluttanut rantatörmää alta päin. Eroosiovahinkojen seuraamiseen velvoitettu Ely-keskus oli tilanteen tasalla ja tarjosi tontin omistajille kertakorvausta hävinneestä rantatörmästä. Räsäset eivät ajatukselle lämmenneet, jolloin Ely ehdotti rannan suojaamista. Vuonna 2009 rekkaralli kuljettikin Saarikoskelle isoja kivenlohkareita, joilla korjattiin eroosion aiheuttamat vauriot ja tuettiin rantaa noin 150 metrin matkalta.

– Iso ja kallis remontti se oli, mutta ammattimiesten tekemä. Ei oo enää ollut moitittavaa ja rantatörmä on paljon turvallisempi nyt, Pekka Räsänen toteaa.

Pelkkää hyvää hyvyyttään Ely ei rantaa korjannut, vaan toimenpiteeseen ryhdyttiin Siikajoen vesistön säännöstelypäätöksen rantasyöpymiä koskevien lupamääräysten mukaisesti. Ely on velvoitettu tarkkailemaan Uljuan voimalaitoksen alapuolella virtaavien Siikajoen ja Lamujoen rantojen syöpymistä Ruukinkoskelle saakka, sekä suojaamaan rannat ja korjaamaan eroosiovauriot tarvittaessa. Vuonna 2016 Ely haki lupamääräysten kumoamista, mutta Aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen hiljattain. Ely perusteli kumoamista sillä, että Uljualla on luovuttu joentörmää kuluttavasta lyhytaikaissäännöstelystä ja siirrytty vuosisäännöstelyyn, joka on vähentänyt jokiuoman eroosiota selvästi jopa luontaiseen tilaan verrattuna. Avin mukaan nykyisellä tarkkailukäytännöllä kuitenkin ehkäistään haitallisia vaikutuksia ja vältetään kalliit korjaukset ja vahingonkorvaukset.

Räsästen rannassa käytiin tarkkailukierroksella muutaman kerran remontin jälkeen, mutta Ely tuli samaan tulokseen kuin omistajakin, eli eroosio ei ole enää ongelma.Ely-keskus huolehti kumoamishakemuksessaan, että rantojen laajamittainen suojelu voi heikentää rannan ekologista tilaa. Räsästen korjattu ranta kasvaa kuitenkin komeasti pihlajaa, pajukko, kieloa ja heinää.

– Eihän se kivikko mitään kasva, mutta kivikkoinen ranta kerää joen mukana tulevaa humusta. Vuosien saatossa kasvusto on jopa lisääntynyt, Pekka naurahtaa.

Vaikka rannassa ei enää tarvitse pelätä maan katoavan alta ja aitakin pysyy pystyssä, ei rehevöityneellä, lohkarekivien peittämällä törmällä aikaa vietetä.

– Ei rannalla juuri käyttöä ole, mutta virtaava vesi, joki on maisemana mieleinen. Tässä tontin toisella puolella on lampi, joka on korvannut

joen uimapaikkana,Tuula Räsänen kertoo.

– Juu, antaa virrata vapaana vaan, me ei häiritä toisiamme, nauraa myös Pekka, mutta kiittelee kuitenkin, että remontin yhteydessä rantaan kaivettiin polku ja paikka veneelle.

Viime vuosina vesi on tosin ollut sen verran matalalla, ettei maisemasta tai veneestä juuri ole iloa ollut. Tulvat koettelevat joenrantamökkiä vielä silloin tällöin, mutta ranta kestää nekin.

– Olikohan vuonna 2016, kun vesi nousi ihan hetkessä niin, että pois halutessaan piti kahlata kainaloita myöten, Tuula nauraa.

Rannan remontti tuli tarpeeseen aikoinaan ja se hoidettiin niin siististi, ettei mökkilaisten elo häiriintynyt. Pikemminkin Pekka kertoo olleen mukava seurata ammattilaisten työskentelyä.

– Hyvin on yhteistyö pelannut alusta alkaen ja tarkastelijat ovat tervetulleita törmälle jatkossakin. Keitämmä vaikka kahavit!

Eroosiotarkkailun aikajana

Siikajoen vesistöä on säännöstelty vuodesta 1970 alkaen.

Vuoteen 2005 saakka säännöstely toteutettiin lyhytaikaissäännöstelynä, mikä on vauhdittanut rantojen syöpymistä Uljuan voimalaitokselta Ruukinkoskeen saakka Siikajoen ja Lamujoen alueilla.

Rantasyöpymien etenemistä on seurattu ja vahinkoja korvattu sekä rahallisesti, että rakentamalla suojauksia ranta-alueille.

Seurannan kohteena olivat ennen 1.2.1990 rakennettujen tilojen rannat, joilla syöpyminen oli vaarassa aiheuttaa vahinkoa rakennuksilla.

Vuosisäännöstelyyn siirryttäessä eroosiohaitat ovat vähentyneet merkittävästi.

Ely-keskus haki rantasyöpymien tarkkailuun, korjauksiin ja korvauksiin velvoittavien lupaehtojen 5 ja 6 kumoamista 25.2.2016.

Aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen 20.6.2020.

Päätökseen saa hakea muutosta 29.7.2020 saakka.