Sään­nös­te­lyn pur­ka­mi­sel­le ei esteitä Vä­hä-La­mu­jär­vel­lä

Siikalatva/Piippola
Ely-keskuksen vesitaloussuunnittelija Velipekka Latvala (oik.) keskusteli Vähä_lamujärven säännöstelyn purkamista ja siihen liittyviä toimintoja Pulkkilasaliin kokoontuneen väen kanssa. Pertti Autiota (vas.) kiinnosti, onko nykyistä patoa mahdollista sulkea omaan pihapiiriin kuuluvan sillan uusimisen ajaksi. <p>Vähä-Lamujärven tulevassa kalatien ylin kynnys on 4 m pitkä alivirtaama-aukollinen pohjapato.</p><p>Pohjakynnyksiä n. 5 metrin välein ja niiden välisten suvantojen vesisyvyys 0,2-1m, leveys vaihtelee 5-7 m. Kalatie verhotaan pienlouheella/luonnonkivillä. Kettulanperäntien alapuolella 2,3 m pitkä pohjapato alivirtaama-aukolla.</p> Maveplan Oy:n selvityksessa simuloitiin eri kokoisia tulvia. Tässä mallinnus kerran sadassa vuodessa esiintyvän, 4,8 kuution tulvan aiheuttamaan tilanteesta Vähäjoen keskiosasta.
Ely-keskuksen vesitaloussuunnittelija Velipekka Latvala (oik.) keskusteli Vähä_lamujärven säännöstelyn purkamista ja siihen liittyviä toimintoja Pulkkilasaliin kokoontuneen väen kanssa. Pertti Autiota (vas.) kiinnosti, onko nykyistä patoa mahdollista sulkea omaan pihapiiriin kuuluvan sillan uusimisen ajaksi.
Ely-keskuksen vesitaloussuunnittelija Velipekka Latvala (oik.) keskusteli Vähä_lamujärven säännöstelyn purkamista ja siihen liittyviä toimintoja Pulkkilasaliin kokoontuneen väen kanssa. Pertti Autiota (vas.) kiinnosti, onko nykyistä patoa mahdollista sulkea omaan pihapiiriin kuuluvan sillan uusimisen ajaksi.
Kuva: Anna Hämeenaho

Vähä-Lamujärven säännöstelyn purkamishanke hidastui takavuosina tarkempien selvitysten takia. Vähäjokea koskevat tarkemmat selvitykset osoittivat hyödyn olevan haittaa suurempi, säännöstelyn purkamiselle ei löytynyt esteitä.

– Tavoitteena on säännöstelyn lopetus sekä uuden kalatien rakennus, että järvi toimisi sen jälkeen luonnonjärven kaltaisesti,vesitaloussuunnittelija Velipekka Latvala kertasi Pulkkilassa pidetyssä infotilaisuudessa.

Selvitystä varten patoluukut avattiin kokonaan, jotta nähtiin, miten joki täyttyy nykypadon mukaisella kahden kuution maksimijuoksutuksella.

Lisäksi simulaatiossa havainnollistettiin eri tilanteita tulevan kalatien mukaan. Keskiylivirtaamalla uoman leviäminen näytti hyvin samankaltaiselta kuin nykyisinkin.

Vahingot määriteltiin kuitenkin kerran sadassa vuodessa esiintyvien tulvien, eli 4,8 kuution virtaaman mukaan.

– Selvitys osoitti, että yhdelle ainoalle tilalle tulisi laskennallista vahinkoa, muissa paikoissa hyöty on haittoja suurempi, suunnittelusta vastannutta Maveplan Oy:tä edustava Lauri Keskitalon tarkensi.

Hankesuunnitelmaa päivitetään parhaillaan, minkä jälkeen se tuodaan hakijan, eli Siikalatvan kunnan käsiteltäväksi. Lopuksi suunnitelma etenee Aluehallintoviraston lupakäsittelyyn.

Lisää aiheesta 19.12. Siikajokilaaksossa

Ilmoita asiavirheestä