Siikalatvan seurakunnan uudet ja työtä jatkavat luottamushenkilöt saivat työnsä päättäviltä valtuutetuilta kannustusta tehtäväänsä.
Siikalatvan seurakunnan talousarviokokous alkoi laulaen. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Leena Nissinen yllätettiin Paljon onnea vaan-laululla, kun kokous oli hänen syntymäpäivänään. Lämpimästä eleestä välittyi, kuinka luottamushenkilöt pitävät yhtä.
Tammikuussa työnsä aloittavia uusia valtuutettuja Nissinen rohkaisi työhönsä ja kertoi, kuinka kysyvä ei tieltä eksy, vaan jos johonkin asiaan kaipaa lisätietoja niitä kannattaa kysyä seurakunnan työntekijöiltä.
Valtuustonkokouksen tärkeimmät asiat olivat vuoden 2019 talousarvio ja vuosien 2020 ja 2021 taloussuunnitelmat.
Vs. kirkkoherra Martti Arkkila kertoi seurakunnan tuoreimmat kuulumiset. Vuosi on ollut erikoinen, kun virkavapaiden johdosta monella työntekijällä on ollut sijainen. Yllättävien sairauslomien aikana töiden hoitaminen on ollut haastavaa, mutta seurakuntalaisia on yritetty palvella hyvin.
Kappeleista on tullut seurakunnan luottamushenkilöillekin palautetta, ettei kaikkia tehtäviä ole ehditty hoitaa kuten pitäisi, kun työntekijöitä ei ole ollut tarpeeksi. Seurakunnan talouden tervehdyttämiseksi useamman vuoden ajan on keskusteltu, tarvitaanko Siikalatvalla kolmea pappia.
– Kolme pappia tarvitaan. Ainakaan vielä ei ole mahdollista vähentää pappien määrää. Meillä on jo nyt pieni työntekijäjoukko, sanoi Arkkila suunnaten sanansa erityisesti työnsä aloittaville ja tehtävässä jatkaville luottamushenkilöille.
Viidestä seurakunnasta muodostuneessa seurakunnassa henkilöstömäärää on supistettu rajusti vuosien saatossa.
Arkkila kiitti heitä, jotka jo tekevät vapaaehtoistyötä seurakunnassa ja totesi, että vapaaehtoisia tarvitaan paljon jatkossakin niiden tehtävien hoitamisessa, joiden hoito ei edellytä erityistä ammattiosaamista.
Rajansa on kuitenkin säästöilläkin. Kokouspiiristä esitettiin, tarvitaanko kauneimmissa joululauluissa pappia. Martti Arkkila hoksautti, että ko. tilaisuuksissa on paikalla paljon seurakuntalaisia ja on tärkeää, että näissä hetkissä papit kohtaavat seurakuntalaisia.
On mietittävä tarkoin, missä pappien on oltava mukana, koska palautetta tulee helposti, jos tuttu kaava muuttuu.
Talouslukujen valossa Arkkila kuvaili, ettei tilanne ole niin huono, mitä vielä jonkin aikaa sitten näytti, mutta työtä on tehtävä talouden tervehdyttämiseksi.
Talousarvion lukuja esitellessä talouspäällikkö Tarmo Myllykoski totesi seurakunnan vuosikatteen olleen jo useamman vuoden ylijäämäinen. Ensi vuodelle tulos näyttää reilun 18 000 euron alijäämää, mutta tulevien vuosien tulos onkin jo ylijäämäinen. Alijäämä katetaan edellisten vuosien ylijäämästä.
Toimintakulut ovat vajaat 74 000 euroa pienemmät kuin päättyneenä vuonna. Vuoden 2019 kirkollisverotuloarvio on 1,3 miljoonaa euroa ja yhteisöverotulo 140 000 euroa.
Toimintakatteeksi jää vajaat 1,3 miljoonaa euroa, mikä on noin 26 000 euroa vuotta 2018 suurempi.
– Suuri kiinteistömäärä ja isot poistot näkyvät tuloksessa, kun vuosikate notkahtaa joka vuosi. Jos oltaisiin yhden kirkon seurakunta, ei meillä olisi mitään hätää.
Myllykoski yhtyi Arkkilan näkemykseen siitä, että henkilöstömenoista ei voida enää säästää. Hän ynnäsi, että kirkkojen ja seurakuntatalojen lämmityskulut maksavat vuodessa noin 140 000 euroa. Yllättävän suuri summa menee vuosittain elintarvikkeisiin: 24 000 euroa. Seurakunta tarjoaa suuhun pantavaa monissa tilaisuuksissa. Ruokalaskussa on mukana myös rippileirit.
Alkavalle vuodelle seurakunnassa on vain pieniä investointeja kuten uusien uunien Rantsilan ja Pulkkilan seurakuntataloille hankkiminen.
Timo Aitto-oja pohti, olisiko seurakunnan jäsenmäärään suhteutettuna ison kiinteistömäärän menoihin mahdollista saada apua Kirkkohallitukselta. Aitto-oja kysyi, pitäisikö kiinteistömäärää pyrkiä vielä pienentämään.
Seurakunnalla ei ole enää muita kiinteistöjä kuin kirkot, seurakuntatalot ja Selkälän leirikeskus. Aino Marttila hoksautti, että jos Selkälää lähdetään myymään, pitää laskea huolellisesti, millaisia seurauksia siitä tulisi kaikki kokonaisvaikutukset huomioiden.
Siikalatvan seurakunnassa kirkollisvaalien suurimman äänisaaliin kerännyt pyhäntänen Anne Lahti yllättyi vaalimenestyksestä.
Ensimmäisen valtuustokauden osalta Anne Lahti kuvailee periaatteenaan olleen tehdä työnsä mahdollisimman hyvin.
Äänikuningattaren viitta velvoittaa toimimaan tämän periaatteen mukaan jatkossakin.
Työ ei tule olemaan helppoa, haasteita on talousasioiden osalta ollut ja niitä tulee olemaan jatkossakin.
– On käyty hyviä keskusteluja valtuustossa. Toivon, että tämä kulttuuri jatkuu.
Lahden kasvoille nousee hymy, kun häneltä kysyy, mikä sai hänet lähtemään mukaan ensimmäisiin vaaleihin.
– Minua ehdokkaaksi esittäneet sanoivat, että sinun lapsesi ovat jo isoja niin, että sinulla on aikaa.
Anne Lahti suostui ehdokkaaksi, mutta ei lähtenyt liikkeelle yksin, vaan kannusti myös naapurin miehen Timo Aitto-ojan mukaan samoin perustein, kun myös Timon lapset ovat jo isoja.
Myös Aitto-oja sai syksyn vaaleissa uuden valtakirjan luottamustehtävän hoitoon.
