Oulun Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Heikki Tahkola ja kalatalousasiantuntija Jarmo Tuukkanen tietävät, millaisissa vesissä kalat Pulkkilan kirkonkylän yläpuolisilla vesillä uivat.
Miehet ovat tutkineet tällä viikolla Lamujoen 11 koskea Laakkolasta kirkonkylälle. Sektoreittain on talletettu tietoa jokityypistä, eli onko pientä ja matalaa, koskea, suvantoa tai löytyykö kutukuoppia, sammaloituneita kiviä ja niin edelleen.
– Pyrimme analysoimaan, missä tilassa Lamujoki kalataloudellisesti on, Tahkola kertoo.
Taustalla on Vyyhti II -hanke, jonka tavoitteena on muun muassa aktivoida jokilatvojen omaehtoista kunnostustoimintaa ja tukea paikallisten kunnostajien verkostoitumista.
Kala-ammattilaisten kesäkuinen arvio Lamujoesta sai inventoinnissa vahvistusta.
– Harrastajakalastajankin näkökulmasta voin sanoa, että näin hienoa koskialuetta en ole hetkeen nähnyt, Tuukkanen toteaa.
Miesten mukaan ikävää asiassa on se, että rannat ovat pitkälti raivaamatonta pöheikköä. Se vaikeuttaa joelle pääsyä ja näin ollen myös sen hyödyntämistä. Lisäksi valumavesien vaikutus näkyy joen nykyisessä kalatilanteessa.
Tuukkanen arvioi, että joki voisi hyvin toimia harjusjokena, ja siinä voisi menestyä myös siika.
– Harjusta oli ennen enempi, puolitoistakilonen on joskus saatu Myllykoskesta, Launosen kalastusosuuskunnan puheenjohtaja Eero Halmetoja muistelee.
Tahkolan ja Tuukkasen tarkoituksena oli torstaina tehdä pienpoikastutkimusta sähkökalastamalla. Siinä kalat tainnutetaan hetkeksi sähkövirralla laskentaa ja havainnointia varten.
– Pieni sähkövirta vaikuttaa kalan tasapainosta vastaavaan kylkiviiva-aistiin ja se menee hetkeksi pökkyrään, Tahkola selventää lisäten, etteivät kalat kärsi tutkimuksesta.
Tällä kertaa eivät kalat edes taintuneet, sillä selkärepussa kulkenut aggregaatti meni vikatilaan. Onneksi sulia vesiä on vielä tiedossa ja lokakuussa paikallistenkin on mahdollista päästä tutkimusta seuraamaan.
– Pappilankoskessa on sähkökalastusnäytös ja tuossa vieressä kosteikon rakentamisnäytös.
