Siikajokilaakson nro 1: Sii­ka­jo­ki­laak­soa jul­kais­tu 55 vuotta – ver­kos­sa luet­ta­vis­sa en­sim­mäi­nen Sii­ka­jo­ki­laak­so

Saisiko olla my­ky­rok­kaa?

Ota resepti talteen jutun kuvakarusellista

Kamulankylän Eräveikkojen ja Viitamäen Erän yhteisissä hirvipeijaisissa tarjoillaan perinteisesti mykyrokkaa. Mirja Tossavainen ja Mira Konola keittivät tottunein ottein mykyt rokkakattilassa. Valmiin mykyrokan liemi on tumma. Rokassa sattumina ovat mykyt, hirvenliha, maksapalat ja perunat. Mykyrokka vain paranee lämmitettäessä. Maaralan entisen kyläkoulun keittiössä rokkakattilat kiehuvat puuhellalla. Puita kuluu päivän aikana paljon. Mira Konola ja Maija Piiponniemi mykyjen valmistustalkoissa. Mykyt täytyy jauhottaa hyvin, etteivät ne tartu keittämistä odotellessa kiinni leivinpaperiin. Resepti, jos haluaa kokeilla. Mykytaikinan pääraaka-aineet ovat naudanveri ja ohrajauhot. Taikina leivotaan tangoksi, josta pyöritellään palloja jotka taputellaan hyvin jauhoissa pyöritellen lätyiksi. Maija Piipponniemi valmistuspuuhassa.
Kamulankylän Eräveikkojen ja Viitamäen Erän yhteisissä hirvipeijaisissa tarjoillaan perinteisesti mykyrokkaa. Mirja Tossavainen ja Mira Konola keittivät tottunein ottein mykyt rokkakattilassa.
Kamulankylän Eräveikkojen ja Viitamäen Erän yhteisissä hirvipeijaisissa tarjoillaan perinteisesti mykyrokkaa. Mirja Tossavainen ja Mira Konola keittivät tottunein ottein mykyt rokkakattilassa.
Kuva: Sari Junnonaho

Hirvipeijaisvalmistelut on aloitettu jo perjantaipäivän puolella Viitamäenkylällä, Maaralan entisellä kansakoululla. Rokkaan on keitetty luullista hirvenlihaa noin 20 kiloa.

Lauantaiaamuna keiton valmistus jatkuu mykyrokan tärkeimmän raaka-aineen, mykyjen pyörittelytalkoilla.

Hirvipeijaistarjoilun valmistelu on hirviseurueeseen kuuluvien miesten puolisoiden työtä. Talkoopäivä on aloitettu jo aamutuimaan. Yhdeksän maissa päästään valmistamaan ensimmäiset mykyt.

Mira Konola on hikoillut tovin puuhellan äärellä mykytaikinaan hienonnettuja sipuleita kuulottaen. Maija Piiponniemi valmistelee leipomispaikkaa. Yleiskoneen ääreltä Mirja Tossavainen kertoo, että ennen vanhaan mykytaikina on tehty käsin, mutta nykyisin taikina pyöräytetään yleiskoneella.

Resepti vaihtelee

Tossavaisen mukaan mykyrokkareseptejä on niin monta kuin on kokkiakin. Vuosien saatossa mykytaikinareseptin perusraaka-aineet ovat Maaralassakin pysyneet samoina muilta osin paitsi, että sianläskin pannulla sulattamisen sijaan on siirrytty käyttämään rasvana voita.

Mykytaikina sisältää naudanverta, sipulia, mustapippuria, meiramia, suolaa, voita, hieman vehnäjauhoja ja runsaasti ohrajauhoja.

– Savolaiset laittavat rokkaan kaikki sisälmykset, me käytetään vain maksaa ja lihhaa. Savolaiset laittavat myös munuaiset, kertoo Mirja Tossavainen.

Maksa kiehuu omassa kattilassaan. Maksa kuutioidaan ja jokaiseen keittokattilaan lisätään hieman kypsää maksaa.

Rokka joko ihastuttaa tai inhottaa

– En kyllä tohtisi Pyhännän kirkolla alkaa mykyrokkaa keittämään, toteaa Mirja Tossavainen.

Emännät tietävät, että ihmisten suhtautuminen mykyrokkaan vaihtelee: keitto on joko suurta herkkua tai sitten sitä ei haluta edes maistaa.

Varsinais-Suomesta kotoisin oleva Mira Konola ihmetteli Viitamäelle muuttaessaan, keitetäänkö kylän hirvipeijaisiin hernerokkaa. Pian hänelle valkeni, että kyläläisten rokka on mykyrokkaa eikä hernekeittoa.

– Epäileväinen olin ensimmäistä kertaa mykyrokkaa maistaessani, mutta otin lisää, kun rokka oli hyvää. Yleensä en syö paistettua maksaa, Konola kertoo.

Tällä kertaa mykyjä valmistetaan neljä annosta. Aiemmin tehtiin viisi. Vuosien saatossa keiton määrää on vähennetty, kun kyläläisten määrä on vähentynyt.

Perunateatteria kylätalon keittiössä ei koeta, kun Sonkajärveltä talkoisiin saapunut Mirja Hynynen toi perunantoimittajalta hankitut valmiiksi kuoritut ja pilkotut perunat.

Mykyt keitetään perunoiden päällä

Mykyjen keitto voi alkaa, kun perunat alkavat kypsyä. Mykyt nostellaan käsin tai kauhan avulla kiehuvaan veteen. Liian kiire ei saa olla. On toimittava rauhallisesti, että edellinen myky ehtii hieman kypsyä ennen seuraavan lisäämistä.

Keittäjän on pidettävä huoli, etteivät mykyt tartu toisiinsa kiinni.

Isoja kattiloita on tulella viisi. Mykyjä lisätään 60–70 per kattila. Hirvenliha lisätään kattilaan vasta mykyjen kypsentämisen jälkeen.

Toisten ahkeroidessa keittiön puolella toimittaa Marja-Leena Moisala asian toisensa perään, valmistelee juhlatilaa, siivoaa paikkoja ja kerää tarpeita seuraavaa talkoorutistusta varten: toinen naisporukka tulee hoitamaan peijaisvoileipien valmistamisen ja tarjolle asettamisen.

Maaralan koululla järjestetty peijaistapahtuma keräsi tällä kertaa rokan syöntiin noin 80 hirvipeijaisvierasta.