Jos sitä ei kerran ole olemassakaan, niin sitten se pitää tehdä. Näin tuumi siikajokinen Sami Raetsaari, kun idean nelivetoisesta mikroautosta sai. Käsistään kätevän miehen idea on tullut rungoksi ja bensaksi, ja nyt hänellä on luultavasti maailman ainoa nelivetoinen mikroauto.
– Monenlaisella on tullut ajettua, mutta ei tuollaisella ennen. Kiinnosti, miten semmoinen mikroauto käyttäytyy, Raetsaari tuumii.
Ruukin FK-kerhon puheenjohtaja ajaa itsekin mikroautolla master-luokassa, ja toistaiseksi paras sijoitus on kolmas sija Nord Cupissa.
Viime syksynä Raetsaari alkoi mietiskellä nelivetoisen mikroauton rakentamista. Ohjeita ei löytynyt ihan mistään, vaikka nettiä koluttiin kahden miehen voimin.
– Ohjeet syntyi, kun tuli probleema, joka piti ratkaista, Raetsaari naurahtaa.
Tavoitteena oli tehdä hyvän näköinen ja tavallisen mikroauton tavoin käyttäytyvä menopeli. Siis taka-akseli on jäykkä ja kääntyessä eturenkaat keventävät takarengasta normaaliin tapaan.
Kun Raetsaari kirjoitti aikeistaan Facebookiin, hän sai oitis 500 vastausta, ettei tule onnistumaan. Ei nelivedolla pysty ajamaan, se puskee suoraan, kommentoitiin.
– Minä yksin olin sitä mieltä, että kyllä pystyy, hän kertoo.
Liikkeelle Raetsaari ja apumies Tuomo Soukka lähtivät normaalista mikroauton rungosta. Siihen istutettiin kevytmoottoripyörän moottori ja voimansiirtoon valjastettiin moottoripyörän kettinki.
Etulokasuojat on tehty salaojakaivosta ja jarrulevyt sorvattu Nissan Sunnyn jarrulevyistä. Osia on myös traktorista ja vanhoista mikroautoista.
– Kaikki osat on pitänyt miettiä että mistä saa. Lokasuoja oli pakko tehdä, vaikka tuntui että se on tyttöjen hommaa, mies hörähtää.
Suurin ongelma oli tietysti nelivedon rakentaminen. Miten vedon saa menemään eturenkaisiin ja miten ne laakeroidaan? Sitä miehet pähkäilivät päänsä puhki. Kettinki vedettiin sivusta – ei keskeltä istuimen alta, miehet nauravat – ja suojattiin. Raetsaari kehitteli eturenkaitten laakeroinnin ja ripustuksen.
– Olen tyytyväinen lopputulokseen, siitä tuli parempi kuin odotin. Tarratkin on hienot – tuli viimeisen päälle viksun näköinen, hän myhäilee autoa katsoessaan.
Nelivetoautossa on alla tavalliset mikroauton sadekelin renkaat ja se on talviajoon tarkoitettu – tosin kovin paksussa hangessa kumilulla ei rullaa pienen maavaransa takia. Mutta kun keli on sopiva, pääsee sillä 100 kilometrin tuntivauhtia.
Auton rakenteluun kului rahaa 1 300-1 500 euroa. Runko maksoi 180 euroa.
– Jos olisin ostanut vähän kalliimman rungon, olisi päässyt vähemmällä työllä. Mutta kun nuuka on, Raetsaari naurahtaa.
Miehen veressä on sen verran bensaa, että talvi tuntuu hirveän pitkältä. Ajokautta odotellessaan hän on autotallissaan rakentanut monenlaista kampetta, muun muassa hevosten ruokinta-automaatin, kärrysaunoja, peräkärryjä ja baarijakkara-auton. Pieni voimanpesä syntyi yhden joulun aikana, kun aikaa oli yllin kyllin.
– Siinä on lasten 60-kuutioinen moottori ja sillä vetää peräkärryä ja pientä saunaa, Raetsaari sanoo.