Kouluissa ympäri Suomen on huomattu, että lasten sanavarasto on nykyisin kapea. Samaan ilmiöön on havahduttu myös Revonlahden koululla, jossa asiaa ei ole jääty voivottelemaan. Syksyllä alkoi hanke, joka keskittyy lasten sanavaraston, ajattelun ja mielikuvituksen kehittämiseen. Lisäksi hanke panostaa maailmankansalaisuustaitoihin ja toiminnalliseen matematiikkaan.
Hanke on huomattu Opetushallituksessa, joka valitsi Revonlahden koulun mukaan innovaatiokokeiluun. Koulun hanke on myös päässyt Opetushallituksen ohjausryhmään ja saanut mentorikseen Raahen sivistystoimen kehittämisryhmän. Opetushallitus on ottanut ohjaukseensa 10 merkittävintä hanketta koko maasta.
– Hienoa, että päästiin mukaan ohjaukseen. Kaksi opettajaa käy säännöllisesti Opetushallituksen sparrauksessa ja saamme myös vähän rahaa välineisiin ja toimintaan, kertoo tyytyväinen koulunjohtaja Anne Kujanpää-Kemola.
Kansainvälisyyttä kouluun tuo kaksivuotinen opettajien Erasmus-koulutus. Tarkoituksena on myöhemmin aloittaa yhteistyö muiden eurooppalaisten koulujen kanssa.
Monivuotisen hankkeen pääpaino on aina esikoululaisissa ja neljäsluokkalaisissa. Heillä on yhteisiä tunteja, jolloin uusien teknologisten välineiden, leikin ja mielikuvituksen avulla opiskellaan sekä kehitetään ajattelua.
– Teknologia on vain oppimisen väline. Yritetään päästä pois ajattelusta, että opetellaan teknologiaa, ja saada se luontevaksi osaksi oppimista ja leikkimistä, Kujanpää-Kemola kertoo.
Yhteistunnilla eskarit ja nelosluokkalaiset käyttävät muun muassa tabletilla ohjattavaa sphero-palloa. Pallot mennä viuhuvat pitkin luokan lattiaa. Aiheesta gradua tekevä opiskelija Oulun yliopistosta käy säännöllisesti tarkkailemassa lasten leikin muuttumista.
– Suuri haave on, että lasten mielikuvitus kehittyisi niin paljon, että pallot olisivat esimerkiksi takseja. Lapset ovatkin jo niin leikkineet ja ovat ajaneet taksilla kauppaan, opettaja Maija Hintikka toteaa.
Yhteistunneilla isommat auttavat ja neuvovat pienempiä, mikä kehittää ajattelua sekä velvollisuuden ja välittämisen tunteita. Toisesta välittäminen ja vuorovaikutus ovat hankkeen tärkeitä painopisteitä.
– Tällainen toiminta mahdollistuu, kun opetusryhmä on järkevän kokoinen. Jos oppilaita on 25-30 ryhmässä, ei onnistu enää, tietää Kujanpää-Kemola.
Lasten sanavarasto ei kehity, koska lapset eivät lue. Aika kuluu kännyköiden kimpussa; somessa tai pelatessa. Digimaailma kehittää muita taitoja kuin sanavarastoa.
– Lapset eivät tiedä mitä tututkin sanat merkitsevät. Opettajat avaavat sanojen merkityksiä erilaisilla harjoitteilla ja opetusmenetelmillä, Kujanpää-Kemola kertoo.
Lisäksi Revonlahdella otetaan vanha tuttu lukudiplomi entistä tehokkaampaan käyttöön ja ohjataan lapsia kirjojen maailmaan. Lukeminen laajentaa sanavarastoa, joka on jokaisen tärkeä pääoma.
– Laaja sanavarasto on kommunikaatiotaito. Jolla on laaja sanavarasto, pääsee ihan eri tasolle kuin ne, joilla se on kapea. Ero leventää kuilua ihmisryhmien välillä, Kujanpää-Kemola tähdentää.
Kapea sanavarasto voi olla jopa yksi syrjäytymisen syy. On vaikea osallistua, kun ei ymmärrä, mitä yhteiskunnassa puhutaan.