Siikalatvan seurakunta aikoo pistää kappeliseurakuntiensa sankarihaudat kerralla kuntoon. Apuna kunnostustyössä on Kirkkohallitukselta saatu, lähes 53 000 euron rakennusavustus.
Vuosi sitten voimaan tullut laki mahdollisti evankelis-luterilaiset seurakunnat hakemaan rahoitusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitotehtäviin. Avustusta myönnetään kirkkorakennusten ohella myös kirkkopihan, sekä eri hautausmaiden korjaus-, muutos- ja konservointityöhön.
Siikalatvan seurakunnalla on viisi sankarihautausmaata. Kussakin on aika tehnyt jo tekosiaan.
– Onhan niitä vuosien saatossa kunnostettu. Viimeksi Pulkkilassa uusittiin jokunen vuosi sitten patsaan jalustan kivetys ja Kestilässäkin suoristettiin kiviä, talouspäällikkö Tarmo Myllykoski kertoo.
Hän myöntää, että isompien toimenpiteiden ohella hoitotyöt ovat olleet pitkälti kosmeettisia, mutta nyt on tarkoitus kunnostaa sankarihaudat arvoiseensa kuosiin. Modernisoimisesta tai muutoksista ei kuitenkaan ole kyse.
– Kunnostus pyritään tekemään mahdollisimman paljon alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
Sankarihautausmaiden muistolaatat ja sankaripaadet puhdistetaan sekä ympäristökäytävät kunnostetaan useimmilla paikoilla kivituhkapintaisiksi. Lisäksi kukkatilat rajataan mm. matalin reunakivin ja uusitaan osittain istutuksia. Myös muistomerkkien valaistukseen on luvassa päivitystä.
Pienin kunnostuksen tarve on Pyhännällä, akuutein Piippolassa ja Rantsilassa.
– Rantsilan hautalaatat pitää nostaa ja suoristaa rivit. Piippolan liuskekivikäytävät ovat kasvaneet aivan umpeen, joten ne pitää nostaa ja asentaa uudelleen, Myllykoski kertoo.
Kokonaiskustannusarvio on hieman alle 140 000 euroa, ja se sisältää suunnittelukustannukset.
– 80 prosenttia haettiin ja tämä saatiin. Oletettiin, että saataisiin enemmän, eli pikkuisen avustuksen määrä tulee vaikuttamaan toteutukseen, talouspäällikkö arvelee.
Kysymys ei kuitenkaan ole toimenpiteiden karsimisesta, vaan niiden jakamisesta pidemmälle aikavälille.
– Neuvosto tulee toukokuussa esittämään, että työ tehtäisiin kahden vuoden aikana, ettei se rasittaisi liikaa taloutta. Ja onhan se aikamoinen urakka, jos viittä lähtee yhden kesän aikana kunnostamaan.
Urakkatarjouskisa lähtee käyntiin kirkkoneuvoston kokouksen jälkeen toukokuussa ja töiden pitäisi alkaa heti kesällä.
Myllykosken mukaan sopivia urakoitsijoita ei Suomessa ole liiemmälti, joten tarjoukset lähtevät kohdennetusti sopiville. Joukosta löytyy muutama ihan läheltä, omaltakin alueelta.
Tarjouskisaa ei ole pienitty osiin, vaan kisa koskee kokonaisurakkaa. Valittu urakoitsija hankkii siis itse tarvittavat aliurakoitsijat, mikäli omasta yrityksestä ei löydy tarvittavaa osaamista.
– Suurin työ on tekstien kultaamisessa. Se on kallista ja tarkkaa.
Piippolassa osa hautalaattojen teksteistä on jo kullattu uusiksi kappelineuvoston toimesta. Myllykoski harmittelee turhaa työtä, sillä kultaukset joudutaan nyt joka tapauksessa uusimaan.
Sankarihautojen ja muidenkin hautausmaiden ja seurakunnan kiinteistöjen kunnosta tulee silloin tällöin valituksia. Talouspäällikkö Tarmo Myllykoski pahoittelee, ettei jokaisen valituksen perään pysty noin vain lähtemään. Syy voi olla lupa- taikka rahapoliittinen.
Rakennuskanta on pääsääntöisesti hyvässä kunnossa, mutta huolto nielee varoja. Esimerkiksi kirkkojen paanukatot tulee tervata nykysäännösten mukaan joka viides tai kuudes vuosi, eikä kustannus aivan minimaalinen ole. Tämän vuoden avustussumma olisi riittänyt nippa nappa puoleen tervakatoista.
– Kimröökiä ei saa enää käyttää niin paljon kuin ennen, siksi katot haalistuvat paljon aiempaa nopeammin.
Sankarihaudat pistetään kuntoon ammattilaisten avulla, mutta hautausmailla talkoillaan äitienpäivää edeltävänä torstaina jälleen normaaliin malliin. Hautausmaille on toki tulossa edelliskesien tapaan myös omat hautausmaatyöntekijät.
Heidän lisäkseen tarjolla on kesätyöpaikkoja, joiden hakuaika päättyy huomenna perjantaina. Kussakin kappelissa on avoinna kolme kahden viikon pituista kesätyöpätkää. Eli töitä olisi viidelletoista yli 16-vuotiaalle nuorelle.
Työ on puistotyötä hautausmailla muualla, paitsi Piippolassa. Siellä kirkkomaan puistotöiden ohessa valvotaan myös tiekirkkoa.
Myllykoski ihmettelee hakemusten vähyyttä. Jos joskus on ollut runsauden pula kesätyön hakijoista, on tilanne nykyisin aivan päinvastoin.
– Kestilässä ovat aktiivisimmat nuoret, mutta esimerkiksi Pyhännälle emme saaneet viime vuonna kesätyöntekijöitä ollenkaan.
