Sata vuotta sitten lop­pu­nut repivä sota tuntui myös Sii­ka­jo­ki­var­res­sa

Vappukulkue lähdössä marssille Ruukin vanhan työväentalon luota. Vaatteista päätellen kuva on 1930-luvulta. Kuvan omistaa Rauno Vuolunparras.
Vappukulkue lähdössä marssille Ruukin vanhan työväentalon luota. Vaatteista päätellen kuva on 1930-luvulta. Kuvan omistaa Rauno Vuolunparras.
Kuva: Kirsi Junttila

Sata vuotta sitten Suomessa käytiin kansaa kahtia repivän kansalaissodan viime vaiheita. Sota päättyi valkoisten voittoon toukokuun 15. päivä 1918.

Sota näkyi myös Siikajokilaaksossa. Valkoisen puolen suojeluskuntia ja työväestön punakaarteja tai järjestyskaarteja oli perustettu kaikkiin jokivarren kuntiin. Aseita oli molemmilla puolilla, mutta valkoisilla oli sekä ase- että miesylivoima. He saivat tukea eteläpohjalaisilta hyvin aseistetuilta vapaaehtoisilta.

Tilanne jokivarressa oli paikoin jännittynyt, mutta säilyi rauhallisena eikä suuria väkivallantekoja tapahtunut. Vilkkainta oli Paavolassa, jossa punaiset olivat riisuneet poliisin aseista, vallanneet puhelinkeskuksen ja rautatieaseman, asettaneet silloille ja pääteille vartiostot sekä hajottaneet kunnanvaltuuston kokouksen pyssyt paukkuen. Siikajoella oli myös poliisi riisuttu aseista ja Revonlahdella järjestyskaarti aikoi takavarikoida suojeluskuntalaisten aseet, mutta ei ryhtynyt toimiin. Muissa jokivarren kunnissa oli rauhallista.

Taisteluja ei Siikajokivarren alueella ollut. Ikävin selkkaus tapahtui Rantsilassa. Paavolan suojeluskunnan päällikkö Kalle Tuomola kävi pidättämässä punaisuudesta epäillyn torppari Juho Arffamanin ja ampui tämän matkalla kirkonkylälle. Kaikki ranttiset tuomitsivat veriteon.

Valkoisten voitettua pidätysaalto ylsi jokivarteenkin. Punaisten kohtelu oli ankarinta Paavolassa ja Revonlahdella. Pitäjistä punakaartilaisia pidätettiin ja vietiin alustaviin kuulusteluihin Ruukkiin vanhaan Kaljatehtaan rakennukseen. Kuulustelujen jälkeen osa vangeista vapautettiin, mutta 39 paavolalaista passitettiin Etelä-Suomeen vankileireille. Leireille joutui kapinan johtajien lisäksi rivimiehiä. Paavolalaisten punaisten kova kohtelu tulehdutti sosialistien ja porvaripuolen välit pitkäksi aikaa, ja sen vuoksi Ruukin työväenliikkeestä kehittyi jokivarren radikaalein.

Kansalaissodassa kuoli jokivarresta 21 punaista ja heistä suurin osa vankileireillä. Kuolleista oli paavolalaisia 17, piipposia kaksi, ranttisia yksi ja revonlahtisia yksi. Lisäksi yksi kestinen ja yksi siikajokinen punainen katosi sodan aikana.

Valkoisten puolelta sodassa kaatui 42 miestä. Jokivarren miehiä oli mukana Tampereen, Kuokkalan, Viipurin, Lempäälän ja Kuolajärven taisteluissa, mikä selittää suurta kuolleiden määrää. (Lähde: Siikajokilaakson historia II)

Kansalaissodassa kuolleita punaisia muistetaan vappuna. Siikajoen sosiaalidemokraatit järjestää muistotilaisuuden Paavolan kirkkomaalla vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä. Seppelenlaskun jälkeen työväen vappujuhla jatkuu Ruukissa kunnantalolla, jossa Ahti Häikiö kertoo sadan vuoden takaisista tapahtumista ja Matti Pohjola pitää puheen. Juhlapuhujaksi saapuu kansanedustaja Tytti Tuppurainen.

Mainos
Siikajokilaakson pelit

Pelaa Siikajokilaakson digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä