Sadan vuoden takaista Suomea kuvaavia kirjoja löytää helposti Ruukin pääkirjastosta, jonne kirjastotoimenjohtaja Tuula Kuoppamäki on koonnut vuosia 1917-1918 käsittelevien kirjojen näyttelyn.
Esille on nostettu niin vanhempaa kuin uudempaakin itsenäisyyden alkuajoista kertovaa kirjallisuutta. On tietokirjoja, novellikokoelmia ja romaaneja laidasta laitaan, muun muassa Antti Tuurin, Enni Mustosen ja Pirjo Tuomisen teoksia. Sekä jo vuonna 1919 ilmestynyt Runar Schildtin novellikokoelma Kotiinpaluu.
Aika sata vuotta sitten on antoisa kirjalliselta kannalta, sillä sisällissodan syistä, vaiheista ja tapahtumista on kirjoitettu paljon. Varsinkin vuotta 1918 käsitellään lukuisissa teoksissa.
– Kirjat eivät ole niin täsmäteoksia. Ne kuvaavat prosessia, miten tilanteeseen jouduttiin. Tammikuun kirjat kertovat kansalaissodasta, se on niiden polttopiste, Kuoppamäki toteaa.
Näyttelyyn on valittu vähän tuntemattomampia teoksia ja klassikoita, kuten Schildtin kokoelma. Sen sijaan Väinö Linnan kirjoittamaa Täällä Pohjantähden alla -sarjaa ei näytillä ole.
– Tarkoituksella on jätetty tosi ilmiselvät teokset pois. Niitäkin tuodaan esille, kun pöytä tyhjenee, Kuoppamäki sanoo.
Kaikki näyttelypöydälle nostetut kirjat ovat vapaasti lainattavissa. Joitakin on jo lukijoiden matkaan lähtenyt.
– Jos kirjat loppuu, niin etsitään uusia. Se ei ole ongelma, kirjoja kyllä riittää, Kuoppamäki kannustaa lainaajia.
Kirjallisuutta opiskellut ja rakastava Kuoppamäki hoksasi, että satavuotiasta Suomea voi omassa kirjastossa juhlistaa kirjanäyttelyllä. Koko vuoden kestävän näyttelysarjan aikana Ruukin pääkirjastossa nostetaan esille suomalaista kirjallisuutta vuosikymmen kerrallaan.
Kirjoja ei valita ilmestymisvuoden mukaan, vaan kriteerinä on, mitä aikaa teos kuvaa. Helmikuussa ovat vuorossa 1920-luvusta kertovat kirjat ja lokakuussa ollaan jo 2000-luvulla.
– Sitten on mietittävä, mitkä ovat marraskuun ja joulukuun teemat. Varmaan tulevaisuutta kuvaavia kirjoja, Kuoppamäki pohtii.
Mikäpä ettei vaikka scifi-kirjoja? Suomessa on useita palkittujakin science fiction -lajityypin kirjailijoita, kuten Risto Isomäki ja Johanna Sinisalo. Aihepiiriä voisikin Kuoppamäen nostaa enemmän esille.
