Ja mehän ei sitten naureta, olivat muutamat Luohuan koulun pojat päättäneet. Vaan ei päätös pitänyt, niin hauskasti Wilson Kirwa kertoi elämästään.
Kerrottavaahan kenialaissyntyisellä miehellä oli: Koti oli maalattiainen savimaja ja sängyn virkaa teki lehmäntalja. Perheessä oli 21 lasta.
– Meillä oli neljät housut. Kun halusin mennä kouluun, sanoin mun veljelle että nyt on mun vuoro. Panin housut jalkaan ja naru neljä kertaa mahan ympäri. Oli niin ohut poika, Kirwa kertoi.
Kouluun oli matkaa kahdeksan kilometriä, ja sen pieni Wilson juoksi avojaloin. Aamulla kouluun, lounastunnille kotiin, takaisin kouluun ja iltapäivällä taas kotiin. Kilometrejä kertyi 32 joka koulupäivä.
– Mulla ei ollut kenkiä. Kengät oli mulla ensimmäisen kerran jalassa, kun olin lukiossa, hän muisteli.
Suomeen Kirwa saapui 1995 mukanaan muovikassi, jossa muutama t-paita. Alku oli hankalaa, mutta onneksi ystävälliset ihmiset auttoivat. Juoksijanlahjat huomattiin nopeasti.
– Multa kysyttiin osaatko juosta. Sanoin että en, katso mun tynnyrivatsaa! Minulle annettiin lenkkarit ja aloin harjoitella ja kahdeksan viikon kuluttua oli maha litteä, muistelee keskimatkoilta peräti 27 SM-mitalia voittanut Kirwa.
Urheilu-uransa jälkeen Kirwa on kirjoittanut suomeksi 12 kirjaa. Hän on vuodesta 1998 lähtien kiertänyt kouluilla, päiväkodeissa, kirjastoissa ja vanhainkodeissa puhumassa positiivisen elämänasenteen, ilon ja liikunnan puolesta. Elämänilon sanomaa hän kävi tuomassa Revonlahdelle ja Luohualle viime torstaina 22. helmikuuta.
– Muistakaa oppia, olla iloisia ja avuliaita, kunnioittaa ja auttaa kaveria. Olkaa kiitollisia siitä mitä on, että perusasiat ovat kunnossa. Kun ajatellaan positiivisesti, asiat hoituu, Kirwa innosti Luohuan koululaisia.
Suomessa asiat ovat hyvin, Kirwa muistutti. Jokainen pääsee kouluun, on hienot koulut ja kouluruokailu. Kuka kiittää opettajia, Kirwa kysyy ja nostaa kättään. Yhtään kättä ei oppilaiden joukosta nouse.
– Opettajat on minun sydänystäviä. Opettaja auttaa oppimaan luovuutta ja kaikkia taitoja mitä tarvitaan tulevaisuudessa. Opettajan nimi pitäisi olla elämän avaimen pitäjä, hän sanoi oppilaille.
Koululaisen elämän tärkeitä asioita Kirwan mukaan ovat koulutehtävät, siisteys ja puhtaus, nukkuminen, liikkuminen ja oikea syöminen.
– Sanokaa mun perässä: Ei saa syödä sipsejä. Ei saa syödä karkkia. Kun syö paljon karkkia, lähtee hampaat, Kirwa kertoi ja paljasti, että karkin syönti vei hänet hammaslääkäriin.
Suomessa jo yli 20 vuotta asunut Kirwa on erittäin suomalainen ja tuntee Suomen historiaa aina 1320-luvulta lähtien.
– Ihailen suomalaisia. Tämä kansa ei saa tippua, kulttuurista on pidettävä kiinni, hän painotti.
Lasten ja nuorten hyväksi työtä tekevä mies on huolissaan syrjäytymisestä. Eräs keino ehkäistä sitä on tukea lapsen itsetunnon kehitystä.
– Ihmisen on tärkeä kokea pienestä lapsesta pitäen onnistumista, se luo pohjaa tulevalle elämälle. Positiivisuus on tärkeää eikä epäonnistuminen haittaa mitään, hän painotti.
