Pankkikortin tunnusluku unohtuu joskus. Kaikki nimet eivät pysy muistissa. Lukulasit ovat hukassa. Kauhistus, nyt alkaa muisti pettää pahan kerran, saattaa iäkkäämpi ihminen säikähtää.
Ihan suotta, sillä muisti joskus pätkii kaikilla, nuoremmillakin, rauhoitteli Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän (RAS) muistikoordinaattori Anne Viirret-Rautio. Hän kävi kertomassa muistiasioista Ruukissa viime tiistaina.
Puheenvuorossa oli lohdun sanoja eläkeläisille ja myös keski-ikää hipoville. Ei hätää, jos hajamielisyys iskee kiireen keskellä tai nimet joskus unohtuvat.
– Nimimuisti alkaa heikentyä yli 40-vuotiailla. Nimimuistin perusteella ei voi päätellä mitään.
– Muistamattomuus ei liity ikääntymiseen, Viirret-Rautio tähdensi.
Muistiin ja sen toimintaan vaikuttavat monet asiat, eikä pienistä unohtamisista kannata säikähtää – ne eivät läheskään aina ole muistisairauden merkki.
– Pankkikortin tunnusluvun saattaa unohtaa. Se ei ole kauhean vakavaa, siinä on enemmän kyse keskittymisestä kuin muistista.
Joskus tuntuu, ettei ikääntynyt läheinen enää muista oikein keskusteluja tai ei muista edes kuulleensa koko asiasta mitään. Silloin vika voi ollakin jossain muualla kuin muistisoluissa.
– Toisinaan kuulo on ongelma eikä muisti. Silloin hoito on kuulolaite.
Ikääntymisen myötä muisti muuttuu, Viirret-Rautio kertoi, ei katoa. Uuden oppimiseen tarvitaan enemmän keskittymistä ja toistoja. Asiat palaavat mieleen hitaammin, koska pääkoppaan on säilötty paljon tietoa, ja sen oikean löytäminen vie aivoiltakin aikansa.
Muistamiseen vaikuttaa hyvin moni asia, kuten kiire, stressi, asian kiinnostavuus, väsyminen, terveydentila, ravitsemus, kipu, lääkkeet, vähäinen liikunta ja ikä.
Muistiaan hoitaa, kun hoitaa aivojaan. Niitä täytyy aktivoida vaikkapa osallistumalla järjestötoimintaan, harrastuksilla ja olemalla ihmisten kanssa. Sekä syömällä terveellisesti, lepäämällä ja liikkumalla.
– Liikunta vaikuttaa edullisesti aivoterveyteen. Liikunta on ikääntyville välttämätöntä, Viirret-Rautio painotti.
Muistihäiriöt eivät välttämättä tarkoita, että aivoja kalvaisi Alzheimerin tauti.
Yli 85-vuotiaista vain yksi kolmasosa sairastuu muistisairauteen. Lääkärissä voi taustalta löytyä jokin muukin sairaus, esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta.
