Pyhännän Vesi Oy:n muotoutuminen kunnan tytäryhteisöksi on reilun vuoden mittaisen selvityksen tulos.
Asia lähti liikkeelle 1960-luvulla perustetun osakeyhtiön hallituksen sekä toimitusjohtajan vaihtuessa ja lähtiessä päivittämään osakasluetteloa viime vuoden alkupuolella.
– Ensimmäisinä toimintavuosina myytiin erikseen osakkeita ja liittymiä. Alkuperäiset 1000 osaketta saatiin myytyä nopeastii. Niinpä vuoden 1974 yhtiökokous myönsi hallitukselle uusien osakkeiden osakeantovaltuudet.
Näitä uusia osakkeita ei myyty vaan niitä luovutettiin virheellisesti sen perusteella, minkä verran yksiköitä oli liittyvässä talossa, vesiyhtiön hallituksen nykyinen puheenjohtajana Matti Konola kertoo.
Tästä aiheutuivat ne epäselvyydet, jotka johtivat osakkuusluettelon tarkistamistoimenpiteisiin ja vuonna 1974 annetun osakeantovaltuuden perumiseen kevään 2016 yhtiökokouksessa.
Puheita on Pyhännän raitilla riittänyt, mutta Konola korostaa, ettei yhtiön asiakkuustoiminnassa ole esiintynyt mitään väärinkäytöksiä.
– Yhtään vesimaksua ei ole jätetty perimättä, eikä mukana ole ollut vapaamatkustajia, Konola painottaa, haluten oikaista kylillä kulkevat puheet.
Kunnanjohtaja Jouko Nissisen mukaan syy onkin ollut enemmän hallinnollisessa tietämättömyydessä, eli osakeyhtiölain osaaminen on ollut puutteellista.
Laajamittaisessa selvityksessä on mennyt aikaa, sillä kaiken on haluttu menevän tarkasti lakipykälien mukaan.
Työläintä on ollut saada selville vuoden 1974 osakeantopäätöksen jälkeen virheellisesti luovutetun parin tuhannen osakkeen asema.
Selvitystyö on tehty tarkasti, eri asiantuntijoita kuunnellen.
– Ei tämmöistä voi tehdä mututuntumalla, vaan asiat pitää tehdä pilkulleen oikein, Konola toteaa.
Vuosi sitten yhtiön alkuperäisiä osakkeenomistajia alettiinkin kuuluttaa julkisilla ilmoituksilla.
Tuhannesta merkitystä osakkeesta löytyi 777 kappaletta, joista 80 oli vesiyhtiön omissa nimissä ja ne kuoletettiin.
Kunnalta löytyi kaikki sen omistamat 444 osaketta ja yksityisiltä reilut kaksisataa osaketta.
Osa yksityisten osakkeista jäi löytymättä. Niiden alkuperäiset omistajat ovat kyllä yhtiön tiedossa, mutta omistajuus pitää pystyä todistamaan aukottomasti.
Vasta sitten yhtiön hallitus voi ottaa osakkaan takaisin riveihinsä.
– Osakkuus ei siirry automaattisesti esimerkiksi talonmyynnin yhteydessä, kunnanjohtaja Jouko Nissinen muistuttaa.
Niiden, jotka arvelevat tai jopa tietävät olevansa osakkaita, ei tarvitse harmitella rahallisen menetyksen perään, vaikkei papereita löytyisikään. Rahaa ei ole jaossa.
– Yhtiö ei ole koskaan jakanut osinkoa, joten osakkeilla ei ole taloudellista merkitystä. Ainoa merkitys on se, että voi osallistua voittoa tavoittelemattoman vesiyhtiön päätöksentekoon, Konola ja Nissinen toteavat.
Nissinen muistuttaa myös siitä, että vaikka yhtiö ei ole aiemmin ollut kunnan tytäryhteisö, on kunnalla aina ollut vastuu ja velvollisuus huolehtia asukkaittensa vesihuollon järjestämisestä.
Tästä eteenpäin vastuu vain kasvaa, kunnan ollessa pääomistaja.
Kunnan vahva rooli näkyy nyt myös yhtiön hallituksessa, jonka enemmistö muodostuu kunnan nimeämistä henkilöistä ja puheenjohtajana toimii myös kunnanhallituksen puheenjohtajuutta hoitava Konola.