Viime sunnuntaina kirkoissa oli aiheena etsikkoaikoja. Meidän kulttuurissamme käytetään tänä päivänä Raamatusta peräisin olevia sanoja tai kristillisyydestä peräisin olevia kielikuvia, jotka kuitenkin ovat saaneet maallisen merkityksen. Melko monelle on varmasti tuttua kertoa kulkevansa apostolin kyydillä tai ehkä on joskus saanut jobin postia.
Taannoin luin urheilu-uutisia ja yhdessä uutisessa kerrottiin urheilijalla olleen etsikkoaika. Uutisessa se tarkoitti sitä, että henkilöllä oli mahdollisuus voittaa, mutta juuri tuolla kerralla hän epäonnistui.
Kristinoppi vuodelta 1948 selittää etsikkoaikaa näin: ”Ihmisen elämässä on aikoja, joina Jumala erityisesti vetää häntä puoleensa. Sellaista aikaa sanotaan etsikkoajaksi. Useimmiten Jumala kutsuu meitä jo nuoruudessa”.
Jumalan kutsu hänen yhteyteensä on tietysti hyvä, mutta valitettavasti ihmisinä me saatamme kuulle sen toisinpäin eli vaatimuksena. Tämän sanan yhteydessä on hyvä kääntyä tarkastelemaan sanaa alkuperäisellä kreikan kielellä.
Varsinaisesti sanaa etsikkoaika ei alkukielessä ole olemassa vaan se muodostuu kahdesta eri sanasta eli kairos ja episkope. Kreikan kielessä kairos tarkoittaa aikaa laadullisessa mielessä eli tietynlaista sopivaa aikaa – esimerkiksi: ”nyt on sopiva aika mennä mustikkaan”.
Mustikkaan ei kannata mennä helmikuussa ja siksi on olemassa aivan tietty ajanjakso, jolloin on sopivaa mennä poimimaan mustikoita. Episkope taas merkitsee vierailua tai tarkastusta. Etsikkoaika merkitsee siis juuri sopivaa vierailun aikaa.
Mutta kuka vierailee ja kenen luona? Kun tarkastellaan Raamattua ja erityisesti Luukkaan evankeliumia, käy ilmeiseksi että vierailija on Kristus, joka on tullut kansansa avuksi. Etsikkoajassa on siis erityisesti kyse siitä, että Jumala tulee avuksemme.
Tuolloin Uuden testamentin aikana oli ilmiselvää, että Jeesuksen persoonassa Jumala oli tullut meidän ihmisten luokse. Tänä päivänä Kristus lähestyy meitä Raamatussa, seurakunnassa ja sakramenttien välityksellä.
Haluaisin nostaa vielä yhden ajatuksen esille. Tuhlaajapoikakertomuksessa Jeesus kuvaa, kuinka Jumala tahtoo ottaa vastaan ihmisen. Hänen luokseen oli hyvä tulla ja kaikki oli anteeksiannettua. Filippiläiskirjeessä lukee näin: ”Olkoon teilläkin sellainen mieli kuin Kristuksella oli”.
Koska Kristus tahtoi tulla meidän ihmisten luokse palvelemaan ja rakastamaan, siksi meidätkin kutsutaan palvelemaan toisiamme.
Vt. seurakuntapastori
Siikalatvan seurakunta
