Schmalkaldenin opinkohtia käsiteltiin edellisessä artikkelissani. Kyseessä oli Lutherin kirkolliskokousta (1537) varten laatima asiakirja, jota käytettiin lopulta (ei kirkolliskokouksessa, vaan) osana luterilaisen kirkon Tunnustuskirjoja.
Historiallinen tilanne toimi hyvänä sytykkeenä opin määrittelylle. Toinen osa keskittyy Jeesuksessa Kristuksessa suoritettuun lunastukseen ja Luther nimeää sen ”pääopinkohdaksi” – eli kyseinen otsikko merkitsee seuraavan tekstin olevan hyvin painavaa asiaa:
”Jeesus Kristus, meidän Jumalamme ja Herramme, on ”kuollut meidän syntimme tähden ja noussut kuolleista meidän vanhurskautemme tähden” (Room. 4:25). Hän yksin on ”Jumalan Karitsa, joka kantaa maailman synnin” (Joh. 1:29). ”Jumala on pannut kaikkien meidän syntimme hänen kannettavikseen” (Jes. 53:6).
”Kaikki he ovat syntisiä, mutta tulevat ilman omaa ansiota vanhurskaiksi hänen armostaan, kun Jeesus Kristus on heidät verellään lunastanut” (Room. 3:23-25).”
Tässä vaiheessa Luther katsoo hyväksi alleviivata uskonvanhurskautta, joka oli eräs Lutherin suurimmista löydöistä. Sitä hän tarkentaa näin:
”Tämä on otettava uskoen vastaan, mikään teko, laki tai ansio ei tee siitä osalliseksi. Siksi on selvää ja varmaa, että yksin tämä usko tekee meistä vanhurskaita, niin kuin pyhä Paavali sanoo (Room. 3:28):
”Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.” ”Hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.” (Room. 3:26).”
Mistä tiedämme, että Luther piti tätä kohtaa poikkeuksellisen tärkeänä? Loppusanojen jälkeen tätä kysymystä ei tarvitse enää esittää. Näin Luther perustelee:
”Tästä opinkohdasta ei voi yhtään väistyä tai antaa periksi, vaikka taivas, maa ja kaikki muu katoavainen sortuisivat. Sillä ”ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman”, sanoo pyhä Pietari (Ap.t. 4:12). ”Ja hänen haavainsa kautta me olemme parannetut” (Jes. 53:5).
Tähän opinkohtaan perustuu koko oppimme ja elämämme, jolla me vastustamme paavia, Perkelettä ja maailmaa. Tästä meidän siis on oltava täysin varmoja, ilman mitään epäilystä. Muutoin on kaikki menetetty, ja paavi, Perkele ja kaikki vastustajamme ovat oikeassa ja voittavat meidät.”
Lutherin maanpäällistä vaellusta oli jäljellä vajaat kymmenen vuotta. Schmalkaldenin opinkohdat laatiessaan uskonpuhdistaja oli jo monessa liemessä keitetty ”konkari”, jonka ajattelu oli ”vanhemman viisaan valtiomiehen ajattelua”. Siksi tekstiä on syytä pitää suuressa arvossa.
Kappalainen
Raahen seurakunta