Seu­ra­kun­nas­ta: Mart­tyy­ri­mun­kit mak­soi­vat hen­gel­lään

Vietämme uskonpuhdistuksen eli reformaation 500-vuotisjuhlavuotta. Martti Luther julkaisi katolisen kirkon johtoa ärsyttävät 95 teesiä Wittenbergin linnankirkon edustalla loppuvuodesta 1517.

On jopa sanottu hänen naulanneen teesit linnankirkon oveen. Joka tapauksessa hän ainakin postitti teesit Mainzin arkkipiispalle, paaville, ystävilleen sekä eri yliopistoille.

Kirjapainotaito edesauttoi Lutherin teesien leviämistä. Luterilaisuus roihahti kunnolla käyntiin ja levisi laajalle. Suosittu teologian opettaja, entinen munkki, Wittenbergin yliopiston professori Martti Luther joutui uskonsa vuoksi vainotuksi.

Toki moni ei edes katsonut hänen olleen uskossa – niin radikaalina katolista kirkkoa vastaan nousemista pidettiin. Luther joutui puolustuskannalle.

Augustiinolaismunkit Johann Esch ja Heinrich Voes poltettiin uskonsa vuoksi roviolla Brysselissä 1.7. 1523. Heidän sanotaan olleen kaksi ensimmäistä luterilaista marttyyriä.

Munkit tuomittiin Brabantin raatioikeudessa kuolemaan. Luther ylisti nuorten marttyyreiden rohkeutta ja antoi ymmärtää, että tuomitsijat tekivät Jumalalle kunniaa osoittaessaan näin typeryytensä.

Vasta suomennetuissa Lutherin virsissä on kokonaan hänen 12-säkeistöinen virtensä, jossa Luther kertoo munkkien kuoleman kirkastavan Jumalan kunniaa. Virressä lauletaan mm. näin:

”Nyt uuden laulun laulamme voimasta Jumalamme teoistaan häntä kiitämme nimensä kunniaksi, kun kaupungissa Brysselin avulla kahden nuoren voimansa näytti ihmeisen, lahjojaan heille suoden, kaunistain rikkahasti.

Johannes toinen nimeltään on rikas Jumalassa, veljensä Heinrich hengeltään, kristitty sydämessä. Jättivät tämän vieraan maan, he ovat kruunun saaneet, kuin hurskaat lapset Jumalan, sanansa tähden kuolleet ja marttyyreiksi tulleet.”

Heidän lisäkseen roviolle oli kovaa vauhtia menossa myös munkki nimeltä Lampertus Thorn, mutta hän suostui perumaan luterilaisuutensa ja palaamaan katoliseksi tutkittuaan muutaman päivän ajan pyhiä kirjoituksia. Hänet tuomittiin vankilaan vielä viideksi vuodeksi, mutta hän kuoli vankeudessa vuonna 1528.

Johann Esch ja Heinrich Voes jäivät historiaan nuorina intomielisinä munkkeina, jotka eivät olleet valmiita tinkimään uskostaan tai edustamistaan periaatteista. Luther nosti heidän marttyyritekonsa laajan 12-säkeistöisen virren arvoiseksi muistolauluksi.

Siinä on hyvin mahtipontinen sävel. Nyt tämä virsi ja kaikki Lutherin virret on julkaistu kokonaan suomeksi.

Pekka Tuomikoski

Siikajoen kappalainen, Raahen seurakunta

Ilmoita asiavirheestä