Ruotsalaisessa virsikirjassa on uudelleen suomennettuna virsi 490 Mä silmät luon ylös taivaaseen. Sen on uudelleen suomentanut Runebergin tekstistä Anna-Maija Kaskinen.
1. Nyt kohti taivasta katselen ja kädet yhteen näin liitän.
Oi Herra, ystävä lapsien sinua muistan ja kiitän.
Olemme seurakunnassa olleet huolissamme siitä, että lapsia ei näy jumalanpalveluksissa. Sanassahan sanotaan, että lasten kaltaisten on taivaan valtakunta. Lapset ovat kaikkein tärkeimpiä. He, pienet lapset ovat meille esimerkkinä.
2. Nyt kuule lauluni iloinen. Saan taaskin luoksesi tulla.
Luot minuun katseesi lämpöisen ja tahdot lastasi kuulla.
Siikalatvan seurakuntan kirkkoihin on lastenohjaaja Johanna Hietala tehnyt kirkkopusseja lapsille. Pusseissa on lelu, kuvakortteja ja rusinoita. Lapset viihtyvät niiden kanssa leppoisasti jumalanpalveluksen ajan.
3. Oi kiitos lahjoista, joita suot! Niin paljon rakkautta riittää, ja aina riemua uutta luot. En osaa kaikesta kiittää.
Vanhemmat tuokaa rohkeasti lapsia kirkkoon! Eikä haittaa jos hiukan ääntelevät ja liikkuvat. Unicefin sopimuksen mukaan lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen.
4. Niin, Isä, suojele minua, taas käsin voimakkain kanna ja varten taivasta kasvata ja koti luonasi anna.
Me seurakunnan työntekijät olemme kiitollisia, kun meitä vielä kutsutaan kouluihin, laitoksiin ja koteihin. Edelleenkin saa meitä kutsua ja tulkaa rohkeasti keskustelemaan meidän kanssamme tästä tai muista teitä askarruttavista asioista. Seurakuntalaiset tekevät seurakunnan ja me työntekijät palvelemme teidän kanssa yhdessä Jumalaa.
Kävin välillä, tätä kirjoitusta kirjoittaessani, soittamassa koulukirkon. Lopuksi lauloimme ihanan suvivirren, jonka koululaiset innolla lauloivat. Toivotan teille kaikille hyvää ja siunattua kesää!
kanttori, Siikalatvan seurakunta