Suhteellisen hyvin ovat asiat Raahen seutukunnassa, on seutufoorumin yhteenveto. Työllisyysaste vaihtelee 66-70 prosentin välillä ja työpaikkojen omavaraisuus on Suomen huippua.
Seutufoorumi kokoontui tiistaina 2. lokakuuta, ja saman pöydän ääressä istuivat Siikajoen, Raahen ja Pyhäjoen kuntien edustajien lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus ja TE-toimisto. Foorumissa todettiin, että yhdessä on syytä ponnistella vastakin, sillä haasteita on.
Kasvua hidastavia tekijöitä ovat väkiluvun lasku ja pula osaavasta työvoimasta. Työpaikkoja on saatava lisää ja edellytysten luomiseksi on kehitettävä satamaa, rautatietä ja tiestöä. Suuret hankkeet tuovat seutukuntaan lisää kansainvälistä työvoimaa, ja se on kunnille omanlainen haaste.
– Työvoimaa tulee, mutta miten yhteisö saadaan ottamaan työntekijät ja heidän perheensä mukaan, osaksi yhteisöä, pohti johtaja Petri Keränen ely-keskuksesta.
Perustienpitoon on Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen tulossa 15-20 miljoonaa euroa. Ely-keskuksen yksikönjohtaja Risto Leppäsen mukaan niille on jo keksitty käyttökohteita.
Listalla ovat jo muun muassa Revonlahden ohituskaistat, maantien 813 parantaminen Pattijoen ja Siikajoen välillä sekä Haarasillan liittymä Limingassa.
Seutukunta on ilmastonmuutoksen hillinnässä tärkeässä roolissa koko maakunnassa, totesi Pohjoi-Pohjanmaan ely-keskuksen ylijohtaja Jonas Liimatta. Hanhikiven ydinvoimala, tuulivoimalat ja SSAB:n tavoite ottaa vetypelkistys käyttöön terästehtaalla tukevat muutoksen torjumista.
Kiertotalous antanee elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia, kuten maatilojen pienet biokaasulaitokset. Maaseuturahastossa on hankehaku meneillään ja myös EAKR-ohjelmassa on tilaa.
– Yritystuissa hiilineutraalisuus on mukana valintakriteereissä ja ilmaston kannalta hyviä hankkeita priorisoidaan, Liimatta kertoi.