– Koen tulleeni hyvään kuntaan. Täällä on mielestäni hyvä ilmapiiri ja pätevä henkilöstö, hän kehuu alkajaisiksi.
Siikajoen talous jäi viime vuonna pahasti pakkaselle. Kuntaa pääsi sivaltamaan verohallinnon ja Kuntaliiton virheelliset laskelmat, jotka johtivat kuntien budjettivajeisiin etenkin Pohjois-Suomessa. Siikajoella verottajan virhearviointi syvensi osaltaan talousvajetta 600 000 euroon. Säästöjä tehdään näillä näkymin erikoisairaanhoidon ja hoivapalveluiden määrärahoista.
Vuoden 2019 tilikauden alijäämä on miinuksella noin 780 000 euroa.
– Vuonna 2020 meidän tulisi päästä tulokseen plus-miinus-nolla, eli paljon on vielä tehtävää.
Monissa kunnissa ongelmaa ratkotaan myymällä omaisuutta, kuten myös Siikajoella.
– Kunnan on tarkasteltava etenkin omistamiaan sote-kiinteistöjä. Tarvitaanko niitä? Ne ovat kunnalle riski maakuntauudistuksen kautta, huomauttaa Severinkangas.
Jos maakuntauudistus toteutuu suunnitellusti, maakunta vuokraa kunnan sote-kiinteistöjä kolmen vuoden ajan. Sen jälkeen maakunta voi jatkaa vuokralla olemista tai olla jatkamatta. Kuntien vastuulla on ratkaista sote-kiinteistöjen myynti, vuokraus tai muu järkevä käyttö. Ilman toimenpiteitä kunnalla on pahimmassa tapauksessa käsissään tyhjiä sote-kiinteistöjä ja velat päälle. Tällä hetkellä kunta ei tuota sote- rakennuksissa itse kuin ruokapalveluita. Kaikki muu toiminto on ulkoistettu Raahen Seudun kuntayhtymälle joka tuottaa kyseiset palvelut.
Severinkangas myöntää, että vaikka kunta saisikin myytyä kiinteistöjään, tuotot ovat lähinnä lyhytkestoisia kertaluonteensa takia. Aina kiinteistön myynti ei ole edes tavoiteltavaa.
– Kiinteistön käyttötarkoituksen muutos voi myös tuoda kuntaan uusia mahdollisuuksia, huomauttaa Severinkangas.
Suurin kuntatalouden rahasyöppö on jo vuosikausia ollut Siikajoen sosiaali- ja terveyspalvelujen osto Raahen hyvinvointikuntayhtymältä. Soten osuus Siikajoen kunnankatteesta on yli puolet, 54,5 prosenttia.
– Edessä on suuria peruskorjauksia vanhusten palveluihin. Mäkelänrinteen palvelukeskus Ruukissa on peruskorjattava 10 vuoden sisällä. Se maksaa kunnalle vähintään 4 miljoonaa euroa.
Kiisteltyjen tuulivoimaloiden merkitys kunnan talouteen on osoittautunut merkittäväksi. Kunta saa nykyisin kiinteistöveroa olemassa olevista yhdeksästä tuulivoimalasta 250 00 euroa vuosittain. Mikäli kuntaan rakentuu kaikki jo luvitetut tuulimyllyt, Siikajoki voi saada tulevaisuudessa tuloja noin 2 miljoonaa euroa vuodessa, kiinteistöverojen muodossa.
Siikajoen vahvuutena on pitkälti samat asiat kuin naapurikunnissakin. Kunta sijaitsee hyvien yhteyksien varrella. Sillä on kaunista luontoa ja meren läheisyys. Pyhäjoen ja Raahen suurhankkeet vaikuttavat Siikajoellakin. Siikajoen ”saavutettavuus” toistuu Severinkankaan puheissa. Peruspalvelut, kuten julkinen terveydenhuolto ja koulujen etämuoodot, ovat siirtymässä verkkoon.
– Valtuuston käsittelyyn tulee nyt Siikajoen liittyminen valokuituverkkoon. Toivon todenteolla, että hanke menee läpi koska toista tilaisuutta tänne ei tule.
Siikajoen kunta on kaavoittamassa uutta aluetta Revonlahden tuntumaan Kasitien varteen, nykyisen Nesteen läheisyyteen. Tonttien on tarkoitus houkutella niin yrityksiä kuin yksityisiä omakotitaloasujia. Kasitien tuntumasta hurauttaa Ouluun ja Raaheen puolessa tunnissa.
Severinkankaan mukaan Siikajoella kärsitään paikka paikoin jopa työvoimapulasta. Etenkin erityisosaajille on luvassa töitä. Kunnassa on myös suunnitteilla työttömien osuuskunta, jonka kautta työnhakija voisi markkinoida omaa osaamista ja saada lisätienestiä esimerkiksi kertaluontoisesta toimenannosta. Tarkoituksena olisi myös, että paikalliset työnantajat ja muut tahot löytäisivät potentiaalisen työvoiman oman kunnan sisältä.
