Shell Piippola -ralliin valmistautuu parhaillaan yli 250 autokuntaa. Siikajokilaakson alueelta on eri sarjoihin ilmoittautunut kymmenisen kuljettajaa karttureineen.
Pyhäntänen, enemmän jääradoilta tuttu Jari Pääkkölä ajoi syksyllä ensimmäisen rallilähtönsä Nivalassa. Nyt olisi vuorossa ralli melkein kotinurkilla.
– Hullua kokkeilua. Pölijyyksissäni aattelin vielä nuottiluokkaan lähtiä ja opetella Arin kanssa yksinkertaset nuotit, Pääkkölä naurahtaa viitaten kartanlukijaksi lupautuneeseen piipposeen, Ari Kuroseen.
Niin, mitäpä siinä muuta tarvitaan, kuin että kartturi ymmärtää, mitä on kirjottanut ja kuski sen, mitä kartturi sanoo. Paitsi se auto, jonka Pääkkölä on tuonut Piippolaan Patean halliin Kimmo Anttilan penkitettäväksi.
Autopiireissä penkitys ymmärretään yhdestä sanasta, mutta muille kerrottakoon kyseessä olevan auton tehojen mittaus ja tietysti myös maksimointi. Kuulostaa aivan kilpaurheilulta sykemittareineen.
Anttila toteaa asian olevan juuri näin.
– Ensin pitää löytää sytytyspulssi, josta saadaan kierroslukutieto. Lisäksi mitataan polttoaineseosta ja imuilman lämpötilaa, hän kertoo kiinnittäessään piuhoja autoon.
Valkoinen Honda on kiinnitetty paikoilleen vahvoilla liinoilla, vetävien eturenkaiden maatessa lattiaan upotetun metallirullan päällä. Hitaasti ja raskaasti rullaavana se vastaa tiellä tapahtuvaa kiihdytystä, sillä testi perustuu rullan massan hitauteen.
Kun koko mittaussysteemi on viritelty, esilämmitellään hyvin autoa ja sen moottoria. Varsinaisessa mittauksessa nostetaan kierroksia muutaman sekunnin ajan.
Lahjomaton ”autotohtorisofta” analysoi kiihdytyksen nopeuden ja laskee sen mukaan vääntömomentit ja tehot. Ensimmäisen mittauksen jälkeen tarkastellaan saatua käyrää. Tavoitteena olisi saada käyrä nousemaan mahdollisimman tasaisesti ja tehot pysymään mahdollisimman pitkään korkealla tasolla.
– Pitempikestoisissa rallikisoissa ei yleensä haeta maksimaalisia tehoja, vaan ajettavuutta, kun väliin mutkissa hidastetaan. Ratakisoissa taas ajetaan enemmän kaasu pohjassa, miehet kertovat.
Kun Anttila ja Pääkkölä ovat hiukan analysoineet käyrässä olevien notkahdusten syitä, tehdään pieniä muutoksia kilpa-auton ohjelmaan tietokoneen avulla. Sitten mittaus toistetaan ja katsotaan muutosten vaikutukset.
Tämä voi Pääkkölän mukaan jatkua määräämättömiin. Ääripäätä ei löydy, ellei sitten kukkarosta.
– Menee tässä kerralla helposti kolme tuntia ja ylikin, jos vaihdetaan vaikka osia ja muutetaan mekaniikkaa. Joskus on pelkällä pakoputken pidennyksellä saatu viisi hevosvoimaa lisää ja se on jo paljon, Anttila toteaa.
Pääkkölä kertoo olevansa tyytyväinen, jos hevosvoimia saadaan kasaan 230.
– Se on sillon hyvä, mutta ralli on semmonen laji, että ei ne tehot, vaan se kokonaisuus, hän pohtii.
Lauantaina on tämän kokonaisuuden näytön paikka. Pääkkölä ajaa Kurosen nuottien mukaan ja Anttila toimii tiimin huoltopäällikkönä. Yhdessä he tekevät ennakkoon sen, minkä pystyvät.
– Jokainen puolisekuntinen on kotiapäin.
– Tila kävi Jedulla varikolle liian ahtaaksi, mutta siellä on kuitenkin edelleen ilmoittautuminen, johtokeskus ja illalla palkintojenjako, kilpailun johtaja Jouko Mähönen kertoo.
Huoltovarikko, turvatarkastus ja katsastus on sen sijaan siirretty Pyhännäntien varrelle raviradan ja ns. Ojalahallin yhteyteen. Sieltä tapahtuu myös autojen lähettäminen kohti ensimmäistä erikoiskoetta.
Viiden erikoiskokeen yhteismitta on 55 kilometriä ja kilpailun kokonaispituus 197 kilometriä. Osa erikoiskokeista ajetaan uusilla reiteillä, eikä mitään ek:ta ajeta kahteen kertaan.
– Kolme ensimmäistä erikoiskoetta on Pulkkilan sunnalla, autot tulevat sitten takaisin Piippolaan huoltoon ja jatkavat Pyhännän suunnalle, Mähönen paljastaa osassa sarjoissa pimeänä ajettavasta rallista.
Julki on kuitenkin tullut tietoja, että esimerkiksi rallikahviot ovat Piippolan kisakeskusten lisäksi avoinna ainakin Jylhänrannan- ja Viitastentiellä.
Tänä vuonna ilmoittautuneita on niin paljon, että minuutin välein lähetettynä pärinää saa ralliväylillä kuulostella lähes taukoamatta nelisen tuntia kerrallaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ek-pätkät ovat suljettuina niin pitkään, kunnes viimeinen kisaaja on ajanut läpi.
– Aivan viimeisenä lähtee auto, jossa lukee PURKU. Sen jälkeen on tie jälleen kaikilla käytettävissä. Sitä ennen ei missään nimessä saa lähteä reitille, Mähönen muistuttaa sulkuteiden varsilla asuvia.
Hän lisää, että tietysti kisa keskeytetään, jos alueelle tarvitaan esimerkiksi hälytysajoneuvoja.
– Kilpailun ambulanssit päivystää parin kilometrin päässä, jos sattuu sairaskohtaus iskemään. Nopein väylä onkin silloin soittaa ek-päällikölle, jonka yhteistiedot on jaettu alueen taloihin. Kannattaa muutenkin ottaa yhteyttä etukäteen, jos on jotain kysyttävää, Mähönen tarkentaa.
