Siikajoki Siikajoen kunnanhallituksen jäsenten eteen tuotiin maanantaina mieluista luettavaa, kun se käsitteli kunnan viime vuotta koskevaa toimintakertomusta ja tilinpäätöstä. Vuoden 2014 talousarviossa kunnan vuosikatteen arvioitiin olevan hiukan yli 300 000 euroa voitollinen ja kunnan vuoden 2014 tuloksen 1,5 miljoonaa euroa tappiollinen.
Tilinpäätöslaskelma kuitenkin osoittaa, että vuosikate oli viime vuonna lähes 2,5 miljoonaa euroa. Vuosikatteella tarkoitetaan talouskielessä yleensä ottaen niitä tuloja, jotka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin.
Siikajoen tulos oli puolestaan noin 1,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Luvut tarkoittavat sitä, että tulos oli 2,6 miljoonaa euroa ja vuosikate 2,1 miljoonaa euroa odotettua parempi.
Eräs merkittävä kunnan tulokseen vaikuttanut seikka oli kunnan kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen, joka tehtiin siirtämällä toiminta Ruukin Yrityspuisto Oy:lle. Tämän seurauksena kunnan tuloslaskelmaan merkittiin siirron myötä satunnaisiin tuottoihin noin 420 000 euroa.
Tulokseen vaikutti myös se, että toimintakuluissa oli alitusta yli 600 000 euroa, joista merkittävin osuus tuli sosiaali- ja terveysmenoista. Toimintakatteeseen vaikutti eniten harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus (785 000 euroa) sekä se, että verotuloja kertyi lähes 300 000 euroa odotettua enemmän.
Kunnanhallituksen käsittelyssä olleessa paperissa kuitenkin todetaan muun muassa, että toteutunut tilikausi oli poikkeuksellinen ja että jatkossa käyttötalouteen tarvittaisiin vuosittain lisää rahaa noin 1,4 miljoonaa euroa. Summa pitäisi saada kasaan säästöillä ja tuloja kasvattamalla.
Toimintakertomuksen tekstiosassa Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi kirjoittaa muun muassa kunnan elinvoima-asioista sekä kuntamarkkinoinnista. Hänen mukaansa kuntamarkkinointi on osa elinkeinopolitiikkaa, sillä mielikuvilla voi olla vaikutusta esimerkiksi yritysten sijoittumiselle alueelle.
”Kuntamarkkinointi ei ole vain mainontaa. Se on myös kuntalaisten positiivista asennetta ja puhetta eli markkinointia puskaradion avulla. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa on harkittava tarkasti mihin rahat sijoitetaan ja onko markkinointi tarkoituksenmukaista”, Tuomi toteaa.
Hän myös muistuttaa, että luonnollinen syntyvyys on Siikajoella edelleen positiivinen, mutta uusien asukkaiden saaminen kuntaan on edelleen haasteellista, kuten monissa muissakin pienissä kunnissa. Väkiluvun vähenemisen vauhti on kuitenkin pienentynyt edellisiin vuosiin verrattuna.
”Työpaikkojen sijainti vaikuttaa usein asumispaikan valintaan. Siksi on ilo huomata, että Siikajoella uusien yritysten nettokasvu on positiivista ja seutukunnan suurinta. Kunta on käynyt vuoropuhelua yrittäjien kanssa tavoitteena tukea paikallista yrittäjyyttä. Myös laajakaistaverkon suunnittelu on osa kunnan tavoitetta vahvistaa elinvoimaa”, Tuomi on kirjoittanut.