Sii­ka­joel­la on paljon vah­vuuk­sia, sanoo uusi kun­nan­joh­ta­ja Pertti Se­ve­rin­kan­gas

Pertti Severinkangas asuu vielä kihlattunsa kanssa Iissä, mutta pariskunta on aloittanut Siikajoen tonttimaiden kartoittamisen. Tavoitteena on asua viimeistään vuoden kuluttua Siikajoella omassa talossa.
Pertti Severinkangas asuu vielä kihlattunsa kanssa Iissä, mutta pariskunta on aloittanut Siikajoen tonttimaiden kartoittamisen. Tavoitteena on asua viimeistään vuoden kuluttua Siikajoella omassa talossa.
Kuva: Kirsi Junttila

Hyväntuulinen Pertti Severinkangas viihtyy Siikajoen kunnanjohtajan työhuoneessa.

– Olen onnellinen siitä, että olen täällä, hän myhäilee.

Pelkosenniemeltä saapunut Severinkangas näkee Siikajoella useita elinvoimaisen kunnan vahvuuksia. Ensinnäkin sijainti on hyvä: Valtatiet halkovat kuntaa kahta puolta ja keskellä suhisee rautatie.

– Kempele ja Liminka ovat Oulun imussa kasvaneet. Seuraavaksi on meidän vuoro, ei ole muuta vaihtoehtoa, hän luottaa.

Sijaintinsa vuoksi Siikajoki on houkutteleva toimipaikka Hanhikiven voimalaurakassa mukana oleville yrityksille sekä hyvä asuinpaikka rakentajille ja heidän puolisoilleen. Suurhanke antaa työtä myös nykyisille yrittäjille, esimerkiksi kuorma-autoilijoille.

– Kun rakentaminen alkaa, Siikajoen Alhonmäestä ajetaan sinne kaikki hiekka ja sora ja tarve on noin miljoona tonnia. Siinäkin suhteessa Siikajoki on hyvällä hollilla, hän toteaa.

Toiseksi tuulivoima tulevaisuudessa jauhaa Siikajoelle melkoisen laarillisen kiinteistöverotuloja. Kolmas vahvuus löytyy henkilöstöstä.

– Kunnassa on hyvä henkilökunta. He ovat tehtäviensä tasalla ja ovat todella ammattitaitoisia ja sitoutuneita. Täytyy hattua nostaa, Severinkangas kiittää.

Kunnanjohtajan murheenkryyni on laihoja vuosia elävä kunnan talous. Säästöjä on saatava, ja syyniin tulevat erityisesti sote-palvelut.

– Soten ulkoistaminen pitää selvittää, löytykö keinoja saada säästöjä ja turvata palvelut. Hyvä esimerkki on Posio, joka ulkoisti sote-palvelunsa. Ensimmäisen seitsemän kuukauden aikana säästöä tuli 1,5 miljoonaa euroa, Severinkangas kertoo.

Kustannusten ohella sote-puolen suuri huoli ovat vanhushuollon palvelut. Vaarana on, että maakunta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen keskittää hoivapalvelut ja sulkee muun muassa Mäkelänrinteen.

– Vanhukset viedään esimerkiksi naapurikuntaan, ja pitkä matka on omaisille huono asia. Ja mitä kunta tekee tyhjille rakennuksille, Severinkangas pohtii.

Säästökohteita on etsittävä kouluverkostakin. Koulurakennusten kunto, investointitarpeet ja oppilasennusteet on käytävä tarkkaan läpi.

– Lähipalvelut on pyritty säilyttämään, mutta on iso haaste, miten se tulevaisuudessa toteutetaan. Olisi mukava tehdä hienoja juttuja, mutta rahaa on vain tietty määrä, Severinkangas sanoo.

Kunta Severinkankaan ohjauksessa tulee keskittymään enemmän yrityksiin ja yrittäjiin.

– Se on ollut retuperällä, hän tokaisee.

Retuperämeiningistä kertoo yritysbarometri, josta Siikajoki sai huonot arvosanat. Suhteita Severinkangas aikoo laittaa kohdalleen säännöllisten yrittäjätapaamisten avulla. Tavoite on madaltaa kunnantalon kynnystä, niin tukea tarvitsevan yrittäjän olisi helppo kävellä sisään.

– Että yrittäjät kokisivat kunnan olevan heitä varten ja tulisi positiivinen henki. Toivon, että tulisi yhtenäinen siikajokisuus esille, jolloin autetaan toinen toistaan ja vinkataan kaupasta kaverille jos ei itse pysty ottamaan. Kaveri vinkkaa jatkossa takaisin, hän innostaa.

Ilmoita asiavirheestä