Siikajoen 4H luetaan perustetuksi vuonna 1931, vaikka välillä kuntaliitosten vuoksi alueellamme on toiminut useampia erillisiä 4H-kerhoja, joiden perustamisvuodet vaihtelevat hieman.
Ensimmäiset kymmenen vuotta alueemme 4H toimi Maanmiesseuran yhteydessä Maatalouskerhon nimellä, josta se sitten muuttui 4H:ksi.
Nimi 4H tulee englannin kielen sanoista head, heart, hands and health. Suomeen toiminta rantautui Amerikasta vuonna 1928. Suomen 4H:n perustan loivat muun muassa MTK, Marttaliitto ja Mannerheimin lastensuojeluyhdistys.
– Perustamiseen johtivat samat syyt kuin Amerikassakin, syrjäseutujen nuorille piti keksiä aktiviteetteja, Siikajoen 4H:n toiminnanjohtaja Elina Tuomaala kertoo.
Vuosien varrella 4H-toiminnan suosio on vaihdellut runsaasti. Alkuun 4H-toiminta oli Siikajoella ja Ruukissa enimmäkseen palstaviljelyä, taimien kasvatusta ja kotitaloustöitä. Siikajoen erikoisuutena oli tyrnien hoito ja poiminta.
Sotien jälkeen 4H-toiminnan aktiivisuudessa oli katkos, mutta 60-luvulla se heräteltiin uudelleen henkiin, ja on sittemmin pysynyt aktiivisena tähän päivään saakka. Vaikeasta tilanteesta 4H:n henkiin herättelystä saakin kiittää aktiiveja, jotka tekivät koko elämäntyönsä 4H:lle ja keräsivät uusia sukupolvia mukaan toimintaan. Aluksi näille aktiivisille ohjaajille maksettiin palkkaa, jos rahaa oli. Lopulta vuonna 1976 Siikajoen kunta perusti 4H-neuvojan viran toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Siikajoen 4H:n pitkäaikainen aktiivi ja entinen puheenjohtaja, Veikko Laurukainen, kertoo, että hänen oma taipaleensa yhdistyksen kanssa alkoi jo lapsena, 60-luvun puolivälissä.
– Silloin kasvatettiin vasikoita ja hoidettiin kasvimaata. Valvojan tulo aina jännitti, että minkä arvosanan sitä omasta toiminnasta saa, Laurukainen naurahtaa ja muistelee sitten, että valvojana toimi silloinen toiminnanjohtaja Kaarina Hankala.
Ajan kuluessa kehityskulku Siikajoen 4H:lla on mennyt maatalouspainotteisesta toiminnasta nykypäivän monipuolisempaan ja laajempaan harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan, sekä nuorten yrittäjyyden tukemiseen.
Tällä hetkellä Siikajoen 4H-yhdistykseen kuuluu noin 300 nuorisojäsentä ja vajaa 60 aikuisjäsentä.
– 4H on virallisesti nuorisojärjestö, joten jäsenet jaotellaan nuorisojäseniin ja aikuisjäseniin. Jäsenmaksun maksavat jäsenet ovat edellytys toiminnan jatkuvuudelle, Tuomaala muistuttaa.
Siikajoen alueella 4H:n suosituinta toimintaa ovat ehdottomasti kerhot. Tarjontaa löytyy monipuolisesti liikunnasta ja askartelusta kotitalous- ja monitoimikerhoon. Kerhoja vetävät nuoret 4H:n jäsenet, joten samalla kun lapsille järjestyy puuhaa, niin halukkaille nuorille löytyy töitä koulunkäynnin oheen.
Vuoden 2015 aikana kerholaisia on ollut reilu 200 ja palkkaa erinäisistä työsuorituksista on maksettu yli viidellekymmenelle nuorelle. Pienellä paikkakunnalla se on melkoinen määrä.
Kerhojen lisäksi 4H:n toimintaan kuuluu retket ja leirit, sekä nuorten yritystoiminta ja työllistäminen. Vakautta talouteen tuo kirpputori Paavolassa, sekä yrityspuistosta löytyvä jäteasema, joka työllistää nuoria.
4H:n tulevaisuuden painopisteenä nähdään yhä vahvemmin nuorten yrittäjyyden vahvistaminen, sekä kerhojen kehittäminen lapsia kiinnostavaan suuntaan.
– Kerhojen pointtina on tekemällä oppiminen ja lapsiin panostaminen, Tuomaala summaa.
Myös Laurukainen tuumaa, että 4H:lla on tulevaisuus, kunhan toiminnan suunnittelussa muistetaan kuunnella nuoria ja vastata kysyntään.
– Johtokunnassa on myös nuorisojäseniä ja yhteistyötä pyritään tekemään, että saadaan asioita tapahtumaan. Eihän kukaan yksin jaksa, Laurukainen sanoo.