Sii­ka­joen jät­tä­nyt Kus­tu­la: Pitää us­kal­taa in­ves­toi­da ja ke­hit­tää

Kuva: Kirsi Junttila

Kovin moni siikajokinen ei tunne kuntaa niin hyvin kuin OSAO:n leipiin lähtevä hallintojohtaja Krista Kustula. Kunnan palveluksessa hän ehti olla 8,5 vuotta ja tehdä noina vuosina vaikka mitä.

Kustula valittiin Siikajoen talouspäälliköksi ja siinä virassa hän aloitti parhaaseen mahdolliseen aikaan.

– Eka päivä oli heti tilipäivä, Kustula naurahtaa.

Pikku hiljaa tehokkaalle ihmiselle alkoi kertyä yhtä sun toista tekemistä: osa eläkkeelle jääneen pääkirjanpitäjän tehtävistä, Ruukin Yrityspuiston toimitusjohtajan pesti ja lopulta myös hallintopäällikön tehtävät.

– Tykkään, että on kiirettä, silloin olen tehokkain. Varmaan isän karjalaispuolelta tulee vauhdikkuus – minulla pitää olla tekemistä ja tykkään että on monta rautaa tulessa, Kustula sanoo.

Kolme tehtävää on tehokkaallekin liikaa, ja organisaatiota järkevöitettiin. Yrityspuisto sai toimitusjohtajakseen Matti Toppilan ja talous- ja hallintopäällikön virat yhdistettiin hallintojohtajan viraksi.

Lisäksi Kustula toimi omien töittensä ohella kunnanjohtajan sijaisena kahteen otteeseen.

Mollivoittoista aikaa, kuvaa Kustula alkuvuosia. Kunnan tilinpäätökset olivat miinuksella toimintaansa aloittelevan RAS:n lisälaskujen vuoksi. Sitten omistajaohjaus alkoi purra ja kuntien edustajat alkoivat esittää ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Lisälaskut muuttuivat palautuksiksi ja tilinpäätökset ylijäämäisiksi.

Kunnanvaltuutetut Kustula on opettanut taloudenpidon salaisuuksiin. Hän otti tavaksi tehdä joka kuukausi talousraportin päättäjille.

– On ollut kiva huomata, että päättäjät ovat alkaneet kiinnostua talousasioista. He ovat alkaneet kysellä, ja se on mukavaa, hän toteaa.

Talousasioilla ja etenkin talousennusteilla Kustula on halunnut haastaa päättäjiä miettimään, miten Siikajoki saisi pidettyä edes nykyiset asukkaansa. Väen väheneminen joka vuosi huolestuttaa häntä kovasti.

– Työryhmä miettii, mitä voisi tarjota uusille kuntalaisille. Mutta varmaan olisi hyvä miettiä, mitä nykyisille asukkaille voisi antaa, hän pohtii.

Kunnan talous on vakaalla pohjalla. Viime vuodesta tulee ennusteen mukaan 200 000-400 000 euroa ylijäämäinen ja puskuria on kertynyt 5,6 miljoonaa euroa. Lainaa on 2 820 euroa jokaista kuntalaista kohti, mikä on alle valtakunnallisen keskiarvon.

– Jos väkiluku laskee, vaikuttaa se myös kunnan tunnuslukuihin. Pitäisi uskaltaa tarkastella kriittisesti kunnan toimia, aina ei voi tehdä samalla tavalla kuin ennenkin, Kustula toteaa.

Talous on hyvässä kunnossa, mutta Siikajoki ei saisi jäädä laakereille lepäilemään. Hallintojohtajan mielestä kunnassa pitäisi uskaltaa investoida. Lisäksi kunnan pitäisi ottaa joka vuosi joku kärkihanke, johon laittaa kaiken energiansa. Kärkiteemaksi voisi ottaa vaikka kuntalaisten hyvinvoinnin ja liikuntapaikkojen kehittämisen, sillä hyvinvointi näkyy lopulta kunnan taloudessa.

Ja kolmanneksi kunnan toimintaa pitää uskaltaa kehittää.

– Vaikka palveluverkon kohdalla on uskallettava nostaa asioita esille ja miettiä, voisiko sille tehdä jotain, hän vinkkaa.

Tulevaisuudessa viranhaltijoiden olisi Kustulan mielestä uskallettava tuoda esille erilaisia vaihtoehtoja, hyvin perusteltuina ja auki kirjoitettuina. Ja päättäjien olisi uskallettava tehdä päätöksiä.

– Sellainen tilanne on rikkaus. Jos näin käy, niin hyvä tulee, hän rohkaisee.