Sii­ka­joen tek­ni­sen­toi­men paatti ei vuoda – Satu Kaipion kelpasi astua va­kaa­seen ve­nee­seen

Satu Kaipio tietää kuntatalouden haasteet. Aina pitää miettiä, mihin rahat riittävät.

Kuva: Kirsi Junttila

Viidettä viikkoa Siikajoen teknisentoimen johdossa oleva Satu Kaipio on huomannut, etteivät teknisen puolen hommat rempsota yhden saranan varassa.

– Perusasiat ovat kunnossa. Raha-asioista ja muista huolehditaan ja puhalletaan yhteiseen hiileen. Ihmisillä on hyvä työmotivaatio, halutaan tehdä töitä kunnan hyväksi ja pitää ammattitaitoa yllä, Kaipio luettelee.

Tutusteluviikkojen jälkeen Kaipio aikoo istuttaa teknisentoimen tiimin suunnittelemaan aikataulua töiden ohjelmoimiseksi: Mitä pitää tehdä ja milloin se tehdään. Talousarviossa on rahaa muun muassa kaavateiden valaisemiseen, teiden korjaukseen ja ylläpitoon.

– Ne on tehtävä kesän aikana pois, Kaipio toteaa.

Investointisuunnitelma ei Kaipion mielestä ole raskas. Tämän vuoden talousarvioon on varattu yhteensä 731 000 euroa erilaisiin investointeihin. Rahaa käytetään muun muassa leikkipuistojen, tievalaistuksen, kuntoratojen ja satamien ylläpitoon sekä kunnostukseen. Suurin summa, 200 000 euroa, on varattu Siikajoenkylän kevyenliikenteen väylälle.

Kunnan omistamien kiinteistöjen korjauksiin on varattu kaikkiaan 404 000 euroa. Summa sisältää määrärahat sekä Mäkelänrinteen ja Paavolan monitoimitalon hankesuunnitteluun että kunnanviraston arkiston ja palvelinhuoneen siirtoon.

– Moneen kiinteistöön on varattu vähän rahaa. Jatkossa suuntautuisin niin, että vuodessa olisi yksi iso kohde ja muut pieniä, jotka eivät ylitä investointikynnystä, Kaipio miettii.

Investointikynnys on 10 000 euroa, ja sillä saa tehtyä pieniä korjauksia, ilmanvaihtokanaviston puhdistuksia tai automaatiojärjestelmien uusimista. Kohteita riittää, sillä Siikajoella on Raaheen verrattuna paljon kiinteistöjä. Tosin pinta-alaa on vähemmän kuin Raahessa.

– Näen, että olisi hyvä saada vähennettyä niitä kiinteistöjä, jotka eivät suoraan liity kunnan toimintaan, Kaipio tuumii.

Vuosittainen iso hanke voisi Kaipion mukaan olla jonkun kiinteistön peruskorjaus tai uudisrakennushanke. Mikäli hanke kahmaisee paljon rahaa, voisi sen palastella useammalle vuodelle.

Tällaisia isoja miljoonaluokan hankkeita on kuntaan taas tulossa, sillä Mäkelänrinne kaipaa kipeästi kunnon uudistusta ja Paavolassakin koulu ja päiväkoti tarvitsevat terveet ja käytännölliset tilat.

Mäkelänrinteen tilannetta selvittämään on perustettu hanketyöryhmä ja tämän vuoden aikana kootaan vielä Paavolan monitoimitalon suunnitteluryhmä.

– Mäkelänrinteen hankesuunnittelussa käydään kaikki vaihtoehdot läpi, Kaipio sanoo.

Edessä olevat isot hankkeet eivät Kaipiota pelota, sillä reppuun on kertynyt kokemusta Raahen kaupungin tilahallinnosta 11 vuodelta. . Hän vastasi rakennushankkeista, niiden aikataulujen ja kustannusten hallinnasta. Viimeiset kolme vuotta hän oli Raahen tilahallinnan tulosalueen päällikkö.

– Olen oppinut luottamaan, että kun töihin ryhdytään, niin työ onnistuu ja siitä opitaan. Täällä on ammattitaitoista porukkaa ja yhdessä pystytään tekemään asioita, hän luottaa.

Mahdolliset työhuolet Kaipio saa unohtumaan merellä. Hän harrastaa veneilyä ja siihen sopivasti omistaa mökin saaressa.

– Odotan, että meri aukeaa ja pääsen laittamaan mökkiä kesäkuntoon. Kun veneellä lähtee saareen, astuu eri maailmaan ja pääsee arjesta irti, hän myhäilee.