Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus varoittaa jokivarsilla liikkujia jäiden liikkeistä ja mahdollisista jääpatojen aiheuttamista paikallisista korkeista vedenkorkeuksista.
Jäät voivat liikkuessaan muodostaa patoja etenkin jokien suvantokohtiin.
– Siikajoella näyttää, että tulovirtaamat alkaa olla hyvässä nousussa. Jäät voivat aiheuttaa paikallisia jääpatoja, kuvaili keskiviikkona aamupäivästä ely:n vesitalousasiantuntija Heli Harjula Siikajoen vesistöalueen tilannetta.
Harjula arvioi, että mahdolliseen veden nousuun varautuminen voi olla tarpeen ainakin niillä paikoilla, joihin jääpatoja on ennenkin muodostunut, esimerkiksi välillä Ruukki-Revonlahti.
– Jos jääpatoja muodostuu, vesi saattaa nousta nopeastikin korkealla. Pitäisi omaisuudesta pitää huolta ja katsoa, ettei liiku sellaisilla alueilla, jossa on vaara äkilliselle veden nousulle.
Lisäksi Lämsänkosken alapuolella on syytä olla varuillaan, sillä ohijuoksutuksia Siikajoen vanhaan uomaan joudutaan lisäämään sulamisvesien vuoksi.
Siikajoen virtaama oli keskiviikkoaamuna Harjunnivan mittauspisteessä noin 70 kuutiota. Mikäli ennusteet pitävät, on virtaama jo ensiviikon alkupuolella 175 kuutiota.
Vesitulvahuipun ajankohtaa ja suuruutta on tässä vaiheessa vaikea arvioida, koska viilenevä sää vaikuttaa voimakkaasti jokien virtaamaan.
– Pieni kylmeneminen on tulossa. Se voi pikkuisen hidastaa sulamista. Voi olla, että tulvahuippu on kaksiosainen eli nyt ennusteissa olevan tulvan jälkeen tulee myöhemmin uusi tulva. Kumpi tulee olemaan isompi, ei osata nyt arvioida.
Siikajoen vesistöalueella koettiin jo toissaviikon lopulta alkaen vesitulva Lamujokivarressa Pyhännän ja Piippolan välillä. Vesi nousi Lamujoentien varrella pelloille ja sulki myös paikallistien Kortenevan turvetuotantoalueen kohdalla. Vettä on pelloilla myös Kortteisen alapuolella Piippolan ja Leskelän välilläkin.
26 vuotta Lamujoen järjestely-yhtiön toimitsijamiehenä, josta 20 vuotta päätoimitsijana toiminut piippolalainen Hannu Hyvärinen ei ymmärrä, miksi vettä ei ole juoksutettu Iso-Lamujärvestä riittävästi jo talvella. Lamujoentien varressa oli viime viikolla nähtävissä selvästi, että vesi nousi pellolle risteyskohdassa, jossa Vähäjoki yhtyy Lamujokeen.
– Onko pakko juoksuttaa maksimijuoksutuksella tässä vaiheessa, kun joki on vielä jäässä, ihmetteli Hyvärinen viime perjantaina.
Heli Harjulan mukaan Iso-Lamujärvestä on juoksutettu vettä lupaehtojen mukaisesti alle kuuden kuution. Ajankohtaan nähden juoksutus on ollut hieman keskimääräistä suurempi, mutta tänä vuonna lumen vesiarvokin on ollut keskimääräistä suurempi.
Tänä vuonna poikkeuksellista on ollut, että vettä on jouduttu juoksuttamaan pakkasjakson aikana. Koska lunta oli niin paljon, on juoksuttaen yritetty estää, ettei isompia vahinkoja syntyisi kevättulvien aikana.