Harvoin on ollut Heikinhovi niin tupaten täynnä kuin se oli torstaina 7. marraskuuta, jolloin RAS:n johtavat viranhaltijat olivat kertomassa suunnitelmista sulkea Siikajoenkylän terveysasema ja kuulemassa asukkaitten mielipiteitä siitä. He saivat kuulla, ettei terveysasemaa saa missään tapauksessa sulkea.
– Probleema on, että kysyntää on liian vähän. Emme pysty kokoaikaisesti palveluja tarjoamaan. Ja niinä päivinä kun palveluja on, ei ole kävijöitä, totesi kuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki.
Siikajoenkylän terveysaseman ylläpito maksaa RAS:lle noin 40 000 euroa vuodessa. Sekä RAS:n johtava lääkäri Susanna Halonen että Kallunki vakuuttivat, ettei toimintaa muuteta rahan vuoksi, vaan resurssien käytön tehostamiseksi. Nykyisin henkilökunta on vajaakäytöllä, heillä ei ole muita alan ammattilaisia tukena. Lisäksi pienen kävijämäärän vuoksi lääkkeitä ja rokotteita vanhenee. Siksi neuvolapalvelut, sairaanhoitajan vastaanotto sekä hammashuolto halutaan keskittää raaheen.
– Tarkoitus ei ole viedä palveluja pois, vaan ajatellaan mitä voidaan tuoda lähelle, Halonen sanoi.
Mikäli terveysasema menee kiinni, myös laboratorionäytteiden ottaminen Siikajoenkylällä loppuu.
– Näytteenottoa ei kannata järjestää, jos terveysasemalla ei ole muuta toimintaa. Laboratorio tulee noudattamaan kuntayhtymän linjausta, totesi Nordlabin edustaja Eevastiina Marjoniemi.
– Eikö oteta huomioon, että labrassa kävijät ovat yleensä vanhoja ihmisiä. Minusta tulee se tunne, että teillä on vain setelin kiilto silmissä eikä yhtään välitetä vanhoista ihmisistä, kritisoi eräs iäkkäämpi kyläläinen.
Näytteiden ottaminen mietitytti myös hoidon ja hoivan tulosaluejohtaja Mervi Koskea. Hän pohti, voisko tehtävän antaa kotihoidolle.
– Kun palvelu tulee kotiin, asiakas joutuu maksamaan kaikki. Mutta kun palvelu on kylällä, vanhukset pystyy siellä käymään ja käyvät samalla kaupassa, muistutti Hilkka Toppila.
Suunnitelmiaan RAS on pohtinut kaikessa hiljaisuudessa. Siikajoen valtuutetutkin saivat tietää asiasta vasta paikallislehtien sivuilta.
– Muistutan, että Siikajoen kunta ostaa palvelut RAS:ilta, ja niin kauan kuin kunta päättää palvelut ostaa, niin kauan RAS niitä järjestää, tyrmistynyt valtuutettu Riitta-Liisa Salmenkangas puuskahti.
Terveysasemalla 17 vuotta sairaanhoitajana työskennellyt Päivi Eskola ihmetteli, miksi RAS haluaa aseman sulkea. Tarvetta on, hän sanoi, sillä vuoden 2017 aikana sairaanhoitajan vastaanotolla kävi 992 asiakasta. Hoitajan palkkakustannus oli 115,55 euroa päivässä. Taksimatka Ruukin terveysasemalle tuottaa yhteiskunnalle 115,32 euron kustannuksen.
– Omassa kuntastrategiassa todetaan, että on turvattava kuntalaisille tärkeät peruspalvelut lähipalveluina, nykyisen tasoisina ja laajuisina. Maankäyttöstrategiassa todetaan että terveyspalvelut säilytetään Siikajoenkylällä, Eskola tähdensi.
Kyläläiset kaipasivat RAS:ilta perusteellisempia laskelmia päätöksen tueksi. He myös kritisoivat ankarasti sitä, ettei RAS esittänyt muita vaihtoehtoja kuin aseman lakkauttamisen.
Väkijoukosta annettiinkin monta ehdotusta palvelujen säilyttämiseksi, kuten videolääkäri, liikkuva klinikka-auto, neuvolan ja kouluterveydenhuollon yhdistäminen, vastaanottoaikojen lisääminen ja ilta-ajat.
– Emme tarvitse erikoispalveluja. Kun vain saataisiin labrapäivä, kouluterveydenhuoltoon hoitajapäivä, neuvolapäivä ja hammashuolto lähemmäksi. Kaikki ydinpalvelut lapsiperheille ja vanhuksille olisi tärkeää saada lähelle, sanoi eräs äiti.
Terveysaseman sulkemisesta ei ole vielä tehty päätöstä, Kallunki muistutti ja totesi päätöksen olevan yhtymähallituksen asialistalla. Ensi vuoden budjettiin RAS on varannut rahaa myös Siikajoenkylän tarpeisiin, mutta ei ole määritellyt, minne resurssit jaetaan.