Turvallisempi koulutie siintelee jo siikajoenkyläläistenkin silmiin. Kunnan edustajat nimittäin kävivät ely-keskuksessa kertomassa tiehuolista, joista Siikajoenkylän kevyenliikenteen väylä on yksi. Kauan kaivattu väylä Raahentien risteyksen ja Pitkätien risteykseen sai ely-keskuksesta vihreän valonväläyksen.
Noin 500 metrin mittaisen väylän kustannusarvio on ely-keskuksen laskelmien mukaan noin 200 000 euroa. Ilmeisesti väylän suunnittelun ja rakentamisen maksaisi kunta ja ely-keskus olisi mukana yhteistyökumppanina. Keskus hoitaisi maanlunastukset ja sen edustaja olisi mukana suunnittelukokouksissa.
– Kunta hakee lupaa suunnitteluun ja saa valita suunnittelijan ely-keskuksen listalta. Rakennustyön ely kilpailuttaa muitten hankkeittensa yhteydessä, kertoo tekninen johtaja Pekka Aitto-oja.
Ely-keskuksella on valmiit suunnitelmat Raahentien risteykseen rakennettavista kevyen liikenteen saarekkeista. Uusi väylä tehtäisiin yhtä aikaa ely:n saarekeurakan kanssa. Mutta aikataulua ei ole vielä lyöty lukkoon.
– Siitä tulee kahden kolmen vuoden projekti. Ensi vuosi on suunnitteluvuosi, rakentaminen määritellään sen jälkeen, Aitto-oja toteaa.
Näillä näkymin valtuutetut pääsevät syksyllä miettimään, hyväksyvätkö suunnittelumäärärahan ensi vuoden budjettiin. Suunnitelmiin Aitto-ojan mukaan tarvitaan 10 000-20 000 euroa.
Siikajoen sillan ruosteiset ja paikoin rikkinäiset kaiteet ely-keskus lupaa korjauttaa kunnossapitourakoitsijalla. Siltaremonttia ei ole lähivuosina tulossa, mutta kun ely-keskus sen teettää, samalla uusiksi laitetaan sillan kevyenliikenteen väylä.
Lähestulkoon pottupeltokuntoon rapistunut Revonlahdentie, eli maantie 8110 joen pohjoispuolella saa ensiapua. Tien pahimpia kohtia korjataan massanvaihdoilla ennen seuraavaa päällystysurakkaa. Uuden pinnan tie saa tulevien vuosien aikana, mutta tarkkaa aikataulua ei vielä ole. Monien tielläliikkujen toivomaa perusteellista remonttia ei ole tulossa.
Tie kuuluu talvihoitoluokkaan 2, ja siinä se ely-keskuksen mukaan myös pysyy. Hoitoluokka määritellään liikennemäärän mukaan, ja sen perusteella asia on ely:n näkökulmasta kohdallaan.
Sama maantie 8110 jatkaa Revonlahden jälkeen Sammalkankaantienä Ruukkiin asti. Tien hoitoluokka tippuu Revonlahden risteyksen jälkeen pykälällä, eikä sitäkään ely-keskus aio muuttaa, koska liikennemäärä ei sitä edellytä. Ruukin risteyksessä tie muuttuu Koskenkankaantieksi ja hoitoluokka on jälleen 2.
Surkeat ja kelirikkoaikana erittäin surkeat soratiet Luohuan Ylipääntie, Heilalansaarentie, Metsäperä-Hartaanselkä -väli ja Tuohimaanperäntie vaatisivat peruskunnostusta, ja ely-keskuksessa se tiedetään. Mutta kunnan edustajille ely:stä ojennettiin vain ei oota; valtion tierahoitus ei riitä teiden kunnostukseen.
Ruukissa Kansantien ja Pekkalantien risteysten sekä ylikulkusillan montut on luvattu paikata. Viat ely-keskus lisää urakorjausohjelmaansa.
”Isot autot ja traktorit pelottaa”
Kevyenliikenteen väylää on Siikajoenkylällä Raahentien ja Pitkätien väliin odotettu tulevaksi jo kymmeniä vuosia. Koululaiset ja muut liikkujat joutuvat kulkemaan kapealla Siikajoentiellä rekkojen, traktoreiden ja henkilöautojen seassa.
Erityisen vilkasta on aamulla, kun koulu alkaa ja jälleen päivällä, kun koululaiset lähtevät kotiin. Silloin autoilijoiden täytyy pysähtyä, jotta vastaantulija pääsee turvallisesti ohittamaan tien poskessa kulkevan koululaisen.
– Talvella ajoväylä kapenee paljon, kun tulee aurausvallit ja polanteet. Keväällä on tosi vaarallista pyöräillä, kun lumi sulaa, tulee loskaa ja urat. Autollakin on hankala mennä saati pyörällä, huokaa toiselle luokalle menevän Viivin äiti ja Gumeruksen koulutoimikunnan jäsen Laura Vikiö.
Talvella ja huonoilla keleillä äiti ei päästä Viiviä pyörällä kouluun. Satulaan tyttö hyppää vasta sitten, kun tie on kunnolla sulanut ja kelit jo kesäisemmät.
– Kesäkelilläkin saa olla sydän syrjällään, äiti sanoo.
Tien pientareella ajaminen on aina hankalaa. Siksi äiti on opettanut Viiville, että isojen autojen tullessa on parasta pysähtyä ja odottaa, että kuorma-auto tai rekka on mennyt ohi.
– Isot autot ja traktorit pelottaa vähän. Olisi tosi parempi ajaa, jos tulisi pyörätie. Sitten ei tarvitsisi pelätä, että kaatuuko tielle, Viivi kertoo.
Kevyenliikenteen väylän rakentamisen puolesta Pekka Rautio jätti valtuustoaloitteen viime vuonna. Myös Gumeruksen koulutoimikunta on pitänyt liikenneturvallisuutta esillä.