Synkistelyyn ei ole mitään syytä Raahen seutukunnassa. Alueella on kaikki hyvän elämän edellytykset, elämä on helppoa ja asiat järjestyvät mutkattomasti.
Näin tienoon näkee vuoden päivät Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtajana toiminut Pasi Pitkänen.
– Olen positiivisesti yllättynyt alueen kuntien palvelutasosta. Seutukunnan kunnalliset palvelut kestävät vertailun, hän sanoo.
Vaikka kunnilla onkin talousvaikeuksia, menee yritysmaailmalla mukavasti. Koko seutukunnan työpaikkaomavaraisuusaste on yli 100 prosenttia ja tietyillä aloilla on jo osaajapula.
– Kokonaisuuden kannalta pohja on kunnossa. Eli tärkeää on, että olemassa olevat yritykset voivat hyvin, Pitkänen toteaa.
Alueen hyvän meiningin ylläpitoon on Pitkäsen mukaan kaksi kustannustehokasta keinoa. Ensinnäkin ylläpitää olemassa olevia yrityksiä ja toiseksi tukea niiden laajenemista, mutta toki myös uusia yrityksiä tarvitaan.
Suurhankkeet Fennovoima, Ferrovan ja Laivan kultakaivos sekä jo olevien yritysten kehitys tuovat seutukuntaan suoraan 500-1 000 uutta työpaikkaa jo lähivuosien aikana.
– Tuhannen taalan kysymys on, miten hoidetaan homma niin, että edes osa muualta tänne töihin tulevista muuttaa perheineen seutukuntaan? Ratkaisevaa on puolison työpaikka, Pitkänen muistuttaa.
Asukkaiden saamiseksi tarvitaan myös monipuolisia ja laadukkaita asuntoja, toimiva paikallisliikenne sekä lapsiperheille päiväkoteja ja kouluja.
– Siikajoella on upea koulu, harvassa paikassa on sellaista, Pitkänen viittaa Ruukin koulukeskukseen.
Lisäksi seutukuntaan kaivataan kipeästi ammattikorkeakoulutason koulutusta. Insinööritason koulutusta Raahen on taas tuomassa koulutuskuntayhtymä Brahen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun alkanut yhteistyö, mistä Pitkänen on hyvillään.
Seutukunnalle on vielä rakennettava oma brändi, ja sen eteen on Pitkäsen mukaan tehtävä töitä. Rautaruukki on takonut alueen kuntiin hyvinvointia, joten itsestä ei ole tarvinnut pitää meteliä eikä siksi aina osata houkutella tulijoita.
– Nyt on uusi tilanne, on kerrottava mitä kaikkea hyvää itsellä on. Rohkeammin asioita esille, sillä väkilukukehitys ei kerro kaikkea, hän tähdentää.
Kuntia Pitkänen patistelee liikkeelle. Siikajoellakin on oltava hereillä ja toimittava nyt eikä viidestoista päivä.
– Ratkaisuja on tehtävä nyt, ettei tarvitse myöhemmin sanoa, että silloin olisi pitänyt tehdä. Mahdollisuuksia on vaikka mihin, mutta niihin pitää uskoa. Jos mitään ei hae, ei mitään saa, hän kannustaa.
Rahapulan kanssa kippuroiva Siikajoki joutuu tekemään rohkeita päätöksiä. Pitkäsen mukaan on selvää, ettei pieni kunta voi esimerkiksi hankkia ja kaavoittaa yritystontteja joka kylälle. Realistisin vaihtoehto on Revonlahti.
– Kunnan tasapainoinen kehittäminen on tärkeätä, joten muille kylille on mietittävä strategiat niiden omista lähtökohdista käsin. Strategia ei toki ole yrityksiä poissulkeva, hän pohtii.
Seutukunta on Pitkäsen mukaan tilanteessa, jossa edessä ammottaa tyhjä maali. Kuntien ja yritysten joukkueen on vain potkaistava pallo tolppien väliin.
– Täytyy muistaa, etteivät kunnat tässä tilanteessa voi säästää itseään hengiltä. Täytyy ymmärtää, että nyt paikka on annettu, Pitkänen kannustaa.