Vuonna 2013 Siikajoelle perustettu kehityspäällikön toimi on menneisyyttä. Kunnanhallitus aikoo esittää valtuustolle toimen lakkauttamista ja sitä hoitaneen henkilön irtisanomista.
Kunta on käynyt kehityspäällikön kanssa yt-neuvotteluja huhti-toukukuun vaiheessa. Neuvotteluissa on keskusteltu muun muassa organisaatiouudistuksesta, jonka myötä kehityspäällikön toimi tulee tarpeettomaksi.
Muutoksessa osa kehityspäällikön tehtävistä siirtyy kunnanjohtajalle, ja osa on jo siirtynyt yhteistyökumppaneille ja osa on lakannut, kuten laajakaistahanke.
Toimen lakkauttamisen yksi iso syy on talous ja koronan vaikutus siihen. Tämän vuoden ensimmäinen neljännes on mennyt likipitäen talousarvion mukaan, mutta seuraavassa neljänneksessä koronaepidemia näkyy.
– Seuraavaa kvartaalia odotetaan kauhulla, kiteyttää kunnanhallituksen puheenjohtaja Kauko Lehto.
Koronaepidemia näkynee verotuloissa ja sote-maksuissa. Sairaanhoitopiirille epidemia on aiheuttanut arviolta 35 miljoonan euron kustannukset. Siitä Siikajoen osuus on noin 400 000 euroa.
– Ratkaisevaa on aikaikkuna. Mitä kauemmin epidemia jatkuu, sitä enemmän sairaanhoitopiiriltä tulee lisälaskua, Lehto pohtii.
– Talouden ennustaminen on nyt erityisen vaikeaa. Verotuloihin vaikuttaa se, miten pitkään korona jatkuu. Siikajoen alueella on sata lomautettua. Sillä ole vielä suurta merkitystä, jos pysyy tässä, hän jatkaa.
Tautitilanne on RAS:n alueella hyvin hallinnassa. Lehdon tietojen mukaan viimeisin koronatapaus on alueella todettu 10. huhtikuuta. Uusia ei ole sen jälkeen tullut.
