Veikko Laurukainen
– Tilanne oudoksuttaa. On poikkeustilanne ja siihen on sopeuduttava ja mennään niin kuin pidetään. Kokoukset hoidetaan puhelimella. Hyvä puoli on, että voi lähteä merelle, metsään ja luontoon. Arvelen, ettei tämä mene ohi yhdessä tai kahdessa kuukaudessa, ei juhannukseen mennessä.
– Jos ei muuta tekemistä ole, niin menen metsään ja teen yhden tankillisen puita ja metsänhoitotöitä. Välillä pitää käydä kaupassa ja olen ostanut desinfioivaa käsienpesuainetta, pullo on autossa mukana ja käytän sitä kauppareissulla.
– Luonnossa liikkuminen ja kevään seuraaminen virkistävät. Valoa kohti mennään ja se on voimavara, Laurukainen rohkaisee.
Anni Häikiö
– Iso menetys on, että vakioharrastukset ovat poikki. Huomaan, että kaipaan harrastepiirien ihmisiä ja satunnaisia kontakteja. Nyt huomaa, miten paljon kanssakulkijat merkitsee. Suurin luopuminen on siinä, etteivät tyttären lapset pääse käymään. WhatsAppissa lähetetään viestejä ja videoita, kotiin asettunut Häikiö huokaa.
– Aamulla odottaa pitkä rivi mukavia asioita. On ulkoilua, lukemista, kirjoittamista sekä Ahdin ja Hilda-koiran kanssa seurustelua ja välillä heille ärhentelyä. Laitan nyt parempaa ruokaa kuin ennen, eli keittokirjoja olen katsellut. Myös uuden kodin tonttia käyn raivaamassa.
– On hyvä, että on paljon lukemattomia kirjoja. Ollaan Ahdin kanssa oltu mukana kirjaston lukupiirissä, joka on nyt katkolla. Olen kuullut, että Oulussa on virtuaalilukupiiri. Täytyy Tuulalle (Kuoppamäki) vinkata, että voisiko tännekin sellaisen perustaa.
Matti Heikkilä
– Ei tympäise ollenkaan, vaikka ei niin saisi vastata. On hieno asia, kun joutuu perusasioitten äärelle asettumaan.
– Aamulla autan lasten koulutyöt alkuun ja sitten olen päivän metsässä. Sen jälkeen perhe-elämää kuten ennen vanhaan. Pelataan vaikka kimbleä, ei tarvitse olla sen erikoisempaa. Laitellaan ruokaa ja saunan voi lämmittää vaikka joka päivä.
– Maalla on helpompaa pitää etäisyyttä, ei tarvitse naapureita vältellä. Metsässä on koronavapaa vyöhyke koko valtakunnassa, taimikonhoitotöissä ollut Heikkilä vihjaa.
Aila Mäkisalo
– Tympäisee siinä mielessä, että bisnekset lakkasi saman tien. Ollaan pidetty koulutuksia ympäri Suomea, nyt kaikki on peruttu. Mutta töihin pääsee, kun vain haiseekin hoitajalle, OYS:aan hoitajaksi pestautunut Mäkisalo sanoo.
– Aika kuluu mökillä Luohualla. Onneksi isä ja äiti ovat aikoinaan hankkineet mökin näin läheltä. Täällä on isä ja äiti ja lapsenlapsi, me ollaan aina tiiviisti yhdessä eikä olla nytkään erillään, mutta missään ei käydä. Tehdään mökillä rankasavottaa ja puuhommia. Eihän tämä (eristäytyminen) ole maaseudulla ongelma, toista olisi kaupungissa.
Nina Kurunlahti
– Rajoitukset ei tympäise eikä kotona oleminen, sillä uutisten mukaan korona on tosi paha tauti. Ei ole syytä suhtautua siihen kevyesti, kaikkien kannattaa ottaa tosissaan, etätöitä tekevä Kurunlahti neuvoo.
– Vapaa-aikaa en ole kokenut ahdistavana. Luen kirjoja, katson elokuvia ja teen käsitöitä. Lisäksi talon remonttihommia riittää. Tuntuu, ettei ehdi tehdä kaikkea mahdollista. Esimerkiksi Areenassa on mahtavia uusia ja vanhoja kuunnelmia sekä äänikirjoja.
– Hyviä kirjoja ovat esimerkiksi Heidi Könkään Vieras mies sekä Anna Miskon Armovuosi. Elokuvista voin suositella Jane Campionin ohjaamaa Pianoa. Lisäksi kirjaston viddla.fi -palvelussa saa katsoa ilmaiseksi kolme elokuvaa kuukaudessa.
Janne Haataja
– Työni koostuu tarkastuksista ja arvioinneista asiakkaiden tiloissa ympäri Suomea. Korona-pandemian myötä asiakastapaamiset tehdään nyt etäyhteyden välityksellä, tai jos tapaaminen onnistuu vielä yrityksen tiloissa, noudatetaan viranomaisten, asiakkaan sekä työnantajan laatimia ohjeistuksia ja rajoituksia.
– Etäohjelmistoja on täytynyt opetella käyttämään tehokkaammin. Onneksi kotona Siikaverkon valokuituyhteydet toimii, vaikka verkossa on yhtäaikaa koko kuuden hengen perhe työ- ja opiskelutehtäviä tekemässä.
– Etätyöt ovat lisänneet kotosalla oloaikaa perheen kanssa arkena ja on tässä ehtinyt klapisavottaankin valoisina iltoina. Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin.
Minnaliisa Hämäläinen
– Kotona on kuusi koululaista, eskarilainen ja nelivuotias. Mies on kotona, minä käyn töissä, lähinnä yövuoroja. Toisaalta on helpotus päästä välillä töihin, kun on aika vähän asioita mitä voi tehdä.
– Alussa tuntui pelottavalta, miten aika riittää jokaisen koululaisen ohjaamiseen. Ensimmäinen viikko oli lähinnä kaaosta ja selviytymistä. Tällä hetkellä sujuu kohtuullisesti. Eri opettajilla on erilaiset vaatimukset suoritusten suhteen. Yritetään selvitä päivä kerrallaan. Onneksi ruokailuun on tulossa helpotusta, kun suunnitellaan, että koululta saa hakea ruokaa.
– Ahdistaa kun ei näe omia vanhempia, sisaruksia ystäviä. Pelottaa koronaviruksen leviäminen.
Johanna Riepula
– Täällä ei ole kotiarki kummoisesti muuttunut, käsityötuotteita valmistetaan omassa pihapiirissä ja kaupassa käydään harvakseltaan. Uusi juttu on käsityökurssien järjestäminen etänä. Yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin toimii hyvin puhelimen kautta.
– Onnistuisiko tähän aikaan kohtauttaa tekemättömät työt ja toimettomat kädet? Netti on täynnä virikkeitä ja ohjeita. Lisäksi voi testata kaikki lauta- ja korttipelit, lukea tai kuunnella äänikirjoja. Alkaa olla myös hienot ulkoiluilmat eli ei tarvitse jumittua sisätilaan.
Teemu Moilanen
– Ollaan 71-vuotiaita ja itse riskiryhmäläinen. Sen verran on muuttanut arkea, ettei ole kyläilty ja kaupassakäynnit on harventuneet. Kavereiden kanssa normaalit lenkit on tehty, se on sosiaalista toimintaa nastareiden ja sauvojen kanssa. Vielä viime viikolla kuljin hiihtämässä.
– Tytär Kirsi on Oysissa töissä, ei ole uskaltanut tulla kaupungista käymään. Autistinen poika oli viime viikonloppuna käymässä Mesikistä. Saa nähdä, miten selität, ettet voi tulla, jos kiellot kovenevat ja on tottnut käymään pyhänseudussa.
Sorja Niilekselä
– Tympii ittee ku ei missään saa käyvä muualla ku kaupassa ja ulkoilla. Toivottavasti tää mennee äkkiä ohi niin alkas taas arkikuviot pyörii normisti ja pääsisi vanhainkodille vanhuksia jututtamaan.
– Oon leiponut ja tänään tein vohveleita. Virkkaamista aattelin kokeilla, kun en oo ikinä virkannut.
– Pelottaa jos johonki läheiseen tulee korona mutta oma tilanne ei pelota.
