Pulkkila-saliin oli kutsuttu Yrittäjän Päivän iltakahville siikalatvasia yrittäjiä ja kunnanvaltuutettuja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kutsu oli saanut liikkeelle väkeä tuvan täydeltä.
Päivän uutisen kertoi kunnanjohtaja Pauli Piilma kunnassa valmistelussa olevaa uutta elinkeino-ohjelmaa esitellessään. Kunta tulee ensi vuoden budjettia laatiessa satsaamaan merkittävästi euroja elinkeinotoiminnan resurssien parantamiseksi. Elinkeino-ohjelman tavoitteena on asettaa selkeät elinkeinopoliittiset tavoitteet ja kohdentaa resursseja tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Meidän tavoite on saada 50 uutta työpaikkaa per vuosi. Tämä on yksinkertainen tavoite mikä ymmärretään. Ajateltiin, että lähdetään yksinkertaisesti liikkeelle.
Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että kunnan on satsattava niin elinkeinoasioita hoitaviin henkilöihin kuin yritysten tarvitsemiin toimitiloihin.
Kunnan elinkeino-ohjelma on työn alla ja joulukuussa kokoontuva valtuusto päättää budjetin yhteydessä määrärahasta.
– Jotta ohjelmalla alkaa olla vaikutusta, pitäisi yritysinvestointeihin olla varattuna puolesta miljoonasta miljoonaan euroa, totesi Pauli Piilma.
Pauli Piilma toivoi kuulijoiltaan kommentteja kumpi olisi parempi: perustaa kunnan omistama elinkeinoyhtiö vai palkata kunnan palvelukseen yritysasioita hoitavia henkilöitä. Pikayhteenveto kommenteista oli, että mieluummin nähtäisiin asiaan vihkiytyneitä asiantuntijoita kuin yhtiö, jonka väki hoitaa asioita.
Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan seutukuntajohtaja Hannu Saari nosti esille, että vaikka siikalatvasten määrä on vähentynyt ei työllisten ja työpaikkojen määrä ole laskenut samassa suhteessa. Uusia yrityksiä on tullut enemmän kuin yrityksiä on loppunut.
– 50 työpaikan lisäys on kova haaste, jos puhutaan nettotyöpaikoista. Viime vuosina työpaikkojen nettolisäys on ollut 5–15 työpaikkaa.
Saarinen muistutti, että pelkät työpaikat eivät riitä, vaan huomiota on kiinnitettävä myös kunnan yleisiin vetovoimatekijöihin niin peruspalveluihin kuin harrastusmahdollisuuksiin.
Monen muun puheenvuoron käyttäjän tavoin Saarinen yhtyi ajatukseen, että oleellista on myös mitä Siikalatvasta, siikalatvasista, kunnan tuottamista palveluista ja Siikalatvalla toimivista yrityksistä puhutaan. Jokainen on omalta osaltaan kuntansa markkinamies.
Piilma kannusti kertomaan uusia ideoita ja syttöjä, mitä pitäisi tehdä yrittämisen edellytysten parantamiseksi. Mikäli Siikalatvalle saadaan entistä enemmän työpaikkoja, saataisiin voimakkaasta muuttotappiosta kärsivään kuntaan myös uusia asukkaita.
– Jos ei uusia yrityksiä ja työpaikkoja saada, niin meidän käy huonosti. Pakko on tehdä jotain väkiluvun laskun katkaisemiseksi.
Valtuutettu Marjo Mällinen kysyi paikalla olleilta yrittäjiltä, olisiko heillä ideaa, miten Siikalatvalle saataisiin yrityksiä, jotka tuottaisivat vihanneksia ja perunoita Pyhännällä toimivalle Feelialle.
Kysymykseen saatiin vastaus Hannu Saariselta.
Parhaillaan valmistellaan juuresten viljelykoulutusta, jonka tavoitteena on juuri Feelian kysynnän tyydyttäminen.
Keskusteluissa nousi esille myös menneisyyteen liittyneitä elinkeinopoliittisia epäonnistumisia.
– Illan aikana on tullut esille historiaa, asioita mikä on mennyt huonosti. Ei meidän tarvi muuta tavoitetta ottaa kuin, että ei tehdä enää niin. Muutos vaatii kunnalta rahamäärän joka satsataan elinkeinoasioihin, totesi kunnanvaltuutettu Tuomo Seppälä.
Seppälä kertoi esimerkkinä, kuinka Siikalatvan lukion pelastamistyöhön lähdettiin kun asenteella. Päätettiin, että kun tehdään näin. Lukion kehittämistöissä ei lähdetty jossittelemaan.
Seppälä kannusti tarttumaan myös yritystoiminnan kehittämiseen samalla asenteella. Kun työhön tartutaan, tuottaa se myös tulosta.
