Pulkkilan kirkko täyttyi sanankuulijoista, kun ensi vuonna 15 vuotta täyttäviä nuoria kokoontui muun kirkkokansan rinnalla läheistensä kanssa aloittamaan rippikouluvuotta. Siikalatvan viiden kappelin alueelta ilmoittautui 92 nuorta rippikouluun.
Siikalatvan seurakunta oli kutsunut tuttuun tapaan paikalle myös ne nuoret, jotka käyvät rippikoulun muualla kuin kotiseurakunnassaan.
Sanajumalanpalvelus oli kaikin puolin opettavainen myös muille kuin rippikouluikäisille, kun samalla kerrattiin toimituksen ohessa seurakuntapastori Paula Petäjäjärven kertomana jumalanpalveluksen kulkua ja rakennetta.
– Rippikoulu on oikeastaan perehtymistä siihen, mitä uskontunnustus sisältää, kiteytti kirkkoherra Merja Jyrkkä rippikoulun merkitystä.
Rippikoululaiset tutustuvat lähes koko vuoden kierron ajan kotiseurakuntansa toimintaan rippikoulukorttia täyttäen. Uuden rippikoulukauden syksyllä alkaminen näkyy nuorten osuuden lisääntymisenä seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa.
– Suurin työ on seurakunnassa oikeastaan tehty ennen rippikouluvuoden alkua, kun on suunniteltu, miten rippikoulu ja -leirit pidetään. Siikalatvan kirkkoneuvosto on hiljattain hyväksynyt seuraavat kolme vuotta käsittävän suunnitelman, kuinka rippikoulut paikallisesti pidetään. Rippikouluvuoteen kuuluu myös rippileirit, joita järjestetään talvella yksi ja kesällä kaksi, kertoi Jyrkkä.
Sanajumalanpalveluksen jälkeen nuorisotyönohjaaja Sirkku Palola esitteli Siikalatvan seurakunnan eri työmuodot ja työntekijät. Myös he jotka eivät olleet paikalle päässeet tulivat esitellyiksi niminä.
Sanna Koskensalolla oli kirkossa seuranaan kaksi nuorta. Laakkolassa perheineen asuva Koskensalo oli tuonut rippikoulun aloituspäivään serkukset kummityttönsä Jasmin Koskensalon ja poikansa Jimi Koskensalon.
Serkuksille oli päivänselvää, että he käyvät rippikoulun.
– Ehdottomasti haluan käydä rippikoulun. Odotan tältä vuodelta kaikkea hyvää, erilaista tekemistä, kuvaili perheineen Vornassa asuva Jasmin Koskensalo.
Jimi Koskensalo suunnitteli suorittavansa rippikoulukortissa olevia tehtäviä mahdollisimman nopeasti niin, että kortti olisi pian täynnä.
Serkukset pohtivat, että heidän ikäluokastaan vain yksi luokkakaveri päätti olla lähtemättä rippikouluun.
Sanna Koskensalo iloitsi, kun suvun nuoret haluavat käydä rippikoulun ja nuorten ripille pääsyä on mahdollista juhlia yhteinen sukujuhla järjestäen.
– Varmaan helpointa on juhlia saman katon alla yhteiset juhlat järjestäen, kun iso osa sukulaisistakin on yhteisiä, mietti Sanna Koskensalo.
Jimi on vanhempiensa vanhin lapsi.
– Ihan mielenkiinnolla odotan, että pääsen seuraamaan nuorten rippikoulun käymistä. Jos Jimi ei olisi halunnut rippikouluun, olisin yrittänyt häntä suostutellaOnneksi ei tarvinnut suostutella. Rippikoulun käyminen kuuluu sekä minun että mieheni suvun perinteisiin, totesi Sanna Koskensalo.