Siikalatvan kunnanvaltuusto siunasi kouluverkkoselvityksen toteamalla, ettei kouluverkkoon kajota, vaan koulut ovat kunnan elinvoimaisuuden kehittämisessä merkittävä vetovoimatekijä.
Siikalatvan kuntapäättäjät pistivät ö-mappiin konsultin tekemän Siikalatvan kouluverkkoselvityksen. Konsultin esittämien kouluverkon supistamisratkaisujen sijaan kunnanvaltuusto päätti kouluverkkotyöryhmän esityksen mukaan pitää kaikki peruskoulut toiminnassa. Jatkoluvan sai myös Siikalatvan ainoa kyläkoulu. Savalojan kylällä toimivan Hovin koulun osalta päätettiin, että koulutyö jatkuu kunnes oppilasmäärä laskee alle 25 tai kirkolla Aleksanterin koululla oppilaita on alle 60 oppilaan.
Valtuusto oli puinut kouluverkkotyöryhmän esitystä perusteellisesti aiheeseen keskittyneessä illassa. Valtuustokäsittelyn aluksi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Louet-Similä muistutti, että keskustelun alla on kunnan suurin oma sektori.
– Esityksen mukaan entiset koulurakennukset säilyvät, mutta huolena on väen vähyys.
Syntyvyys on notkahdellut Siikalatvalla aiemminkin, mutta nyt näyttää, että lapsia syntyy koko kuntaan niin vähän, että ekaluokkalaiset sopisivat yhteen koululuokkaan. Viimevuonna syntyi ja 48 lasta ja tänä vuonna ennustetaan syntyvän vain reilut 20 lasta. Ensi vuoden alkuunkaan ei ole luvassa syntyvyysbuumia. Kunnan alkutaipaleella lapsia syntyi vielä noin 70 vuodessa.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Esko Leinonen ei halunnut jäädä tuijottamaan syntyvyystilastoja, vaan muistutti, kuinka lukion kohdalla näytti vielä vuosi sitten, että uusia oppilaita on tulossa vain muutamia. Tilanne oli suorastaan toivoton, mutta koulu Pulkkilasta Jedu:n tiloihin muuttaen, markkinointiin ja lukion houkuttelevuuteen satsaten on saatu oppilasmäärä kasvuun.
– Meidän pitää tarkastella samalta pohjalta kouluverkkoa. Ratkaisu ei ole kustannustehokkain, mutta se liittyy kunnan elinvoimaisuuteen. Tämä on runko, josta työ alkaa, sanoi Leinonen viitaten liitteeseen, johon on suunniteltu koulurakennusten uudistamisinvestointeja.
– En uskokaan, etteikö onnistuta. Valtuustoryhmässä puhuttiin, että jos ei ite uskota tähän, ei tähän usko kukaan muukaan. Markkinointiin tarvitaan uusia paukkuja.
Siikalatvan kouluverkkotyöryhmää johtanut Seija Junno totesi työryhmän linjanneen, että alakoulut säilyvät ja yläkouluja täytyy kehittää radikaalisti niin, että koulujen välisellä yhteistyöllä voidaan tarjota laaja-alainen valinnaisaineiden valikoima. Päättäjät ovat sopineet, että kouluasiat nivoutuvat elinkeino-ohjelmaan niin, että koulut ovat vetovoimatekijä, joilla paikkakunnalle houkutellaan uusia asukkaita ja yrityksiä.
Junno mietti viime päivinä nuorten kirjoitus- ja lukutaidottomuudesta käydyn valtakunnallisen keskustelun pohjalta, voisiko Siikalatva erottautua sillä, että Siikalatvan yläkoululaiset osaavat oikeasti lukea ja kirjoittaa.
– Kiitos työryhmälle! Melko paljon helpompi on hengittää tämän esityksen jälkeen verrattuna erään konsultin esitykseen. Näin on hyvä, kiitteli valtuuston varttunein jäsen, opettajana elämäntyönsä tehnyt Aimo Suorsa.
Kestilän koulun osalta Suorsa tähdensi, että koulun ylläpitokustannusten sijaan pitäisi kiinnittää huomio siihen, kuinka toimiva koulu on. Kestilässä on koulu, jossa viihtyvät niin oppilaat kuin opettajat.
– Jos tiedettäisiin, mikä meidän olemassa olevien koulurakennusten kunto on kahden vuoden päästä, esitys voisi olla erilainen. Meillä on vanhat koulurakennukset, muistutti kouluverkkotyöryhmään kuulunut Tuomo Seppälä.
Parhaillaan selvitellään sekä Aleksanterin koulun että Pulkkilan yläkoulun kuntoa. Kaisa Louet-Similä tähdensi, että tärkeintä olisi, että kaikki oppilaat saisivat käydä koulua terveissä tiloissa.
– Tämä on askel kohti tulevaisuutta. Turha on rakastaa seiniä. Pidetään katse laadussa ja alueellisessa tasa-arvossa, kiteytti Mikko Hyvärinen.