Siikalatvan kunnanhallitus vieraili maaliskuussa JEDUun kuuluvalla Piippolan ammatti- ja kulttuuriopistolla. Varsinaisessa kokouksessa keskustelun teemaksi nousi Siikalatvan kunnan ja Jedun Piippolan opiston välinen yhteistyö, sen kehittäminen ja tilojen mahdollinen yhteiskäyttö Siikalatvan lukion kanssa.
Keskustelun pohjalta Asko Alasalmi esitti Mikko Hyvärisen kannattamana, että käynnistetään yhteistyöselvitys Siikalatvan kunnan ja Piippolan opiston kesken.
Kunnanjohtaja Pauli Piilma muistuttaa, että asia on vielä hyvin alkumetreillä, eikä mitään järjestäytynyttä valmistelua ole olemassa. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei asiasta siis voi vielä tehdä, mutta yhteistyö antaa kuitenkin mahdollisuuksia uudistaa nykyistä toimintamallia.
Lukion rehtori Maarit Leskelään ei aloitteen tiimoilta oltu vielä yhteyttä otettu, mutta hänen mielestään kaikenlaiseen yhteistyöhön täytyy suhtautua avoimesti. Hänen mukaansa kaksoistutkinnon, eli ammatti- ja lukiotutkintojen yhtäaikainen suorittaminen on ollut pienoisessa nousussa.
– Aina pitää olla tämmöiselle avoin. Sitä yhteistyötä ei meillä olekaan vielä tehty. Kaikki onnistuu, jos on tahtoa, mutta pitää olla myös ohjausta, Leskelä pohtii.
Piippolan opiston rehtori Harri Majuri toteaa kuntakentän sekä koulutuspuolen tulevien muutosten tuovan isoja haasteita erityisesti muille kuin kasvukeskusten toimijoille.
– Jotta Siikalatvalla pystytään vastaamaan muutosten tuomiin haasteisiin, on hyvin suunniteltu yhteistyö kunnan ja oppilaitoksen välillä välttämätöntä, Majuri pohtii viitaten myös kaikkien osalta väheneviin resursseihin.
Majuri mukaan opiston tilojen käyttöastetta on mahdollista lisätä kunnan palveluja tukevilla tavoilla.
Yhteiskäyttö esimerkiksi lukion kanssa olisi hänen mielestään erittäin järkevää, koska sillä voisi olla mahdollista saavuttaa myös kustannustehokkuutta.
– Yhteistyöllä ja yhdessä kehittämällä kampuksesta voisi kasvaa merkityksellisempi alueellinen tai jopa valtakunnallinen toimija, joka olisi erinomainen asia mm. aluehallintomallia ajatellen.
Aloitteessa puhutaan vasta yhteistyöselvityksen käynnistämistä, mutta takavuosina on keskusteltu myös järeämmistä toimenpiteistä.
Esimerkiksi vuonna 2009 lukiotyöryhmä halusi siirtää lukion kokonaan Piippolan opiston yhteyteen taatakseen kunnan lukiotoimintojen jatkuvuuden. Esitys jäi kuitenkin hyväksymättä.
Piippolan opiston apulaisrehtori Hannele Siekkinen pohtii yhteisellä ammattikoulutus- ja lukiokampusajatuksella olevan edelleen puolensa.
Esimerkiksi kädentaitoihin, ohjaustoimintaan tai mediaan liittyvä artesaanilukio kehittäisi koko kunnan koulutoimea ja takaisi myös mahdollisuuden opiskella omalla alueella.
– Toisihan se synergiaetua esimerkiksi opettajien yhteiskäyttönä. Kaksoistutkinto vahvistaisi meidän ja myös lukion toimintaa, Siekkinen pohtii.
Hän lisää, että vaikka yhteiskampusajatus etenisikin, jatkaisivat molemmat oppilaitokset varmasti omina toimijoinaan, eikä kumpikaan joutuisi toisen alaisuuteen.
Siikalatvan lukioon ensisijaisesti hakeneiden määrä on tänä vuonna tipahtanut alle kymmeneen.
Se ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö tulijoita olisi enemmänkin, mikäli esimerkiksi erikoislukioon hakeminen ei tuota tulosta.
Leskelä ei pidäkään lukion siirtoajatusta ensisijaisena toimenpiteenä synergiaeduista huolimatta.
Vaikka lukiokoulutus on ammattikoulutusta helpommin siirrettävissä, on Pulkkilalla puolensa etenkin opiskelijoiden kulkemismahdollisuuksien vuoksi.
– Pulkkila on liikenteellisesti keskiössä. Edullisten bussivuorojen myötä lukiolaisten ja yläkoululaisten elämä on aktivoitunut ja he käyvät harrastuksissa Oulussa saakka. Maailmankuva avartuu myös etelään päin.
