Siikalatvan kunta kutsui maanomistajia ja yksityisteiden hoitokuntia keskustelutilaisuuteen kuullakseen Uljuan tekojärven eteläpuolella maataomistavien ja yksityisteiden hoitokuntien edustajien näkemyksiä alueen yksityistieasioista.
Kunnan mielenkiinnon asiaa kohtaan herätti Siikalatvan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan alaiselle yksityistielautakunnalle tullut muutosvaatimus. Vaatimus on tehty joulukuussa kokoontuneen tiekunnan kokouksessa päätetyistä tieyksiköinneistä.
Kehitys- ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas avasi, millä perusteilla kunta avustaa rahallisesti yksityisteitä. Avustuskriteereihin kuuluu, että avustusta hakeva tiekunta on järjestäytynyt, rekisteröitynyt ja tiekunta pitää kokoukset säännöllisesti sääntöjen ja lakien mukaisesti.
Kunnalta oli toivottu ennen keskustelutilaisuutta, että kunnan tielautakunta lähtisi ajamaan kahden Uljuan eteläpuolella olevan yksityistien yhdistämistä. Sekä Lehmikangas että Siikalatvan kunnan yksityistieasiantuntija, maaseutujohtaja Mikko Äijälä linjasivat, ettei tielautakunta voi olla yksityisteiden yhdistymisessä liikkeelle paneva voima, vaan yhdistymisen on lähdettävä liikkeelle tieosakkaista. Yleensä hankkeet etenevät suotuisasti, kun pääosa tieosakkaista näkee yhdistymisen edut.
Kokouksessa parin tiehoitokunnan edustajana mukana ollut tieisäntä Eero Leskinen arvioi, että teiden yhdistämisestä on etuja, jos tiet ovat yhdistyessä kunnoltaan lähes samantasoisia.
Leskinen hoksautti, että vaikka tiekunnat eivät yhdistyisi, voi useammalla tiellä olla yhteinen hoitokunta. Yhteisen hoitokunnan perustaminen voisi selkeyttää toisiinsa ketjuttuneiden teiden hoitoa ja vähentää byrokratiaa, kun yhdessä kokouksessa käsiteltäisiin useamman tien asiat.
Keskustelu tiekuntien yhdistymistarpeesta on noussut esiin Uljuan tekojärven eteläpuolisten teiden osalta, koska sekä Rasvamäentielle että Kivimäentielle on suunniteltu perusparannushanketta. Moni tieosakas on osakkaana kummassakin tiessä.
Yksityisteiden hoidosta muistutettiin yleisesti, että korjaushankkeita valmisteltaessa ensimmäinen asia on tieyksiköinnin ajantasaisuuden varmistaminen.
Tiekokouksissa äänet jakautuvat tieosuuksien suhteessa, eivät mies per ääni linjauksella. Tiekunnalla on kuitenkin oikeus päättää, ettei esimerkiksi hirvimiesten käytössä olevasta lahtivajasta peritä täyttä yksikköhintaa, kun käyttö on yleishyödyllistä.
Niin tieyksiköinnin tekoon kuin tien parannushankkeiden suunnitteluun on saatavilla asiantuntija-apua. Ennen asiantuntijan valintaa hoitokunnassa kannattaa päättää, kilpailutetaanko hankinta.
– Hankkeen suunnitteluun ja valmisteluun kannattaa käyttää aikaa, toteaa Mikko Äijälä.
Jos asiaa ei valmistella kunnolla hoitokunnassa, voi käydä niin, että kutsutaan koolle tieosakkaiden kokous, jossa tarjotaan vain vaihtoehtoa, lähdetäänkö perusparannushankkeeseen mukaan vai ei.
Siikalatvan valtuustosaliin kokoontui parikymmentä henkeä keskustelemaan yksityistieasioista. Mikko Äijälä arvioi keskusteluillan pohjalta, ettei illan aikana syntynyt yhteistä tahtotilaa tiekuntien yhdistymisestä.
